Yhdessä diabetes kuriin

Kansallinen diabetesfoorumi on terveydenhuollon yhteishanke, johon osallistuu useita, eri näkökulmia edustavia yhteisöjä ja organisaatioita. Kaikkia yhdistää tahto muuttaa diabeteksen kulkua yhteiskunnassa: ehkäistä sairauden puhkeamista, edistää sen varhaista toteamista tai kehittää hyvää ja vaikuttavaa diabeteksen hoitoa.

Foorumi kokoaa ensimmäistä kertaa laajasti suomalaisia terveydenhuollon päättäjiä hakemaan ratkaisuja diabeteksen kasvun pysäyttämiseksi. Haluamme vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta myös keventää yhteiskunnan taloudellista taakkaa.

Tavoitteena on luoda vuosittain kokoontuva korkeatasoinen, yhteiskunnallista näkökulmaa painottava foorumi, joka vie aidosti yhteistä asiaa eteenpäin.

 


AJANKOHTAISTA

Soteen kaivataan uusia kulmia

06.03.2015

Sote-paneeli vasemmalta: juontaja Annika Damström, Heikki Pärnänen, Annika Saarikko, Päivi Metsäniemi, Risto Mäkinen ja Pirjo Ilanne-Parikka.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus siirtyy uudelle hallitukselle, mutta keskittämisen tarve pysyy. Diabetesfoorumin sote-paneeli käsitteli aihetta pitkäaikaissairauksien näkökulmasta.

Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan erikoisosaamista tarvitsee lähinnä tyypin 1 diabetes.

”Tyypin 2 diabetes on niin yleinen sairaus, että tavoitteelliseen ja hyvään hoitoon pitää päästä perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Vaativan diabeteksen hoito täytyy keskittää. On luotava laadun seurantajärjestelmä, joka ohjaa hoitoa oikeisiin ketjuihin."

Vaikka sote-uudistus on paljon esillä, diabeteksesta puhutaan kansanedustaja Annika Saarikon (kesk) mielestä liian vähän.

”Siihen nähden mikä on sen volyymi taloudellisesti ja miten suurta määrää ihmisiä se koskettaa, aihe on aivan liian vähän esillä.”

Puhutaan rohkeammin rahasta

Saarikko arvelee, että yksilön vapautta ja riippumattomuutta korostetaan liikaa. Ihminen ei halua ottaa todesta esimerkiksi lääkärin muistutusta siitä, että jokainen on vastuussa omasta terveydestään.

”Uskalletaanko todella puhua siitä, mitä mikäkin maksaa”, Saarikko miettii.

Lääkäriliiton johtajan Heikki Pärnäsen mielestä rahoituksen, järjestämisen ja tuotannon kokonaisuus pitäisi ratkaista yhdellä kertaa. Siksi on hyvä katsoa esitys terveydenhuollon rahoitusuudistuksesta ennen palvelurakenteen järjestämistä.

”Tärkeintä on määritellä mitä yhteiskunta haluaa tarjota jäsenilleen terveydenhuollossa. Rahoitus tulee järjestetää niin, että se tukee yhdenmukaista hoidon saamista, ja palvelujärjestelmässä on olltava sekä tärkeitä lähipalveluita että erityispalveluita."

Helsingin kaupungin johtajalääkäri Risto Mäkinen ja Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kannattavat seurannan kehittämistä, mutta Mäkisen mukaan ensiksi olisi hyvä määritellä mitä halutaan saavuttaa.

Määritellään tavoitteet ja mittarit

Terveystalon kehittämisylilääkärin Päivi Metsäniemen mukaan potilastiedon hyödyntämisessä on paljon parannettavaa ja vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan mittareita.

”Tämä on ihan keskeistä, tarvitaan tietoon perustuva strategia, jota pystytään johtamaan niin, että nähdään tulokset ehkäisystä sekä hoidosta.”

Metsäniemi esitteli Käypä hoitoon perustuvaa Terveystalon strategiaa, jolla työterveyshuolto tunnistaa riskipotilaat. Helsingin kaupungin johtajalääkäri Risto Mäkinen tunnusti kadehtivansa mallia: yksityiselle toiminta kassavirtaa, julkiselle kustannus.

Mäkisen mukaan häneltä ei kysytä hoidon tuloksia, vaan sitä, kuinka hyvin hän on pysynyt budjetissa.

”Olisi kiva nähdä sellainen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä, joka määrittelisi tilauksen sillä tavalla, että kertoisi mitä halutaan saada aikaiseksi. Sitten sille voisi määritellä mittarit, ja sen jälkeen päästäisiin käsiksi vaikuttavuuden arviointiin.”

Lue myös:

Tutkijat, yritykset ja terveydenhuolto samaan pöytään

Sote suosii diabeteskeskuksia

Kohti tuloksellisempaa diabeteksen ehkäisyä

Tutkimus ja hoito keskitetymmiksi

Eduskunta polkaisi varaslähdön diabetespäivään


Tutkijat, yritykset ja terveydenhuolto samaan pöytään

06.03.2015

Terveysteknologia kasvaa, mutta lääketutkimus kuihtuu Suomessa. Kasvun ja viennin veturiksi suunnitellun lääkealan ongelmat huolettavat sosiaali- ja terveysministeri Laura Rätyä.

Ministeri on kutsunut alan toimijoita ”pyöreän pöydän keskusteluun” miettimään toimintaedellytysten parantamista.

”Lainsäädäntöön on tehty itse asiassa aika paljon selkeyttäviä muutoksia. Äskettäin hyväksyttiin esitys siitä, että tutkimuksen kannalta välttämättömiä henkilötietoja voidaan käsitellä lääketieteellisessä tutkimuksessa, vaikka tutkittava olisi keskeyttänyt osallistumisensa. Tällaiset asiat ovat hyvin tärkeitä, jotta Suomesta tulee ennustettava ja hyvä ympäristö alan yrityksille.”

Tehtävää on paljon. Räty myöntää, että terveydenhuollosta on saattanut tulla jäykkä omaksumaan uusia teknologisia innovaatiota.

”Meillä on huippukoulutetut lääkärit, huippukoulutetut tutkijat ja hyvä tiedeympäristö, mutta teollisuus, yksityissektori ja julkisen sektori eivät keskustele yhdessä riittävästi.”

Rahoitusuudistus on soteakin tärkempi

Räty on patistanut osapuolia miettimään, miten esteitä voitaisiin konkreettisesti poistaa.

”Mikä estää terveyskeskuslääkäreitä tekemästä kliinistä tutkimusta, miksi tutkimusten määrä yliopistosairaaloissa ei kasva, mitä pitää muuttaa lainasäädössä, mitä asenteissa”, Räty luettelee.

Kysymykset ovat tärkeitä suomalaiselle lääketieteelle ja koko kansantaloudelle. Sitä on myös sosiaali- terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jota lääkealan kasvun tavoin täytyy yhä odottaa. Sote ei ole kuitenkaan Rädyn mukaan ensi vaalikauden tärkein asia.

”Kansalaisen näkökulmasta hallintohimmeli on ihan yhdentekevä, jos lääkäriin ei pääse. Ensi vaalikauden keskeisin uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, johon kaikki puolueet ovat sitoutuneet.”

Foorumin hallitusohjelmaesitys kiinnostaa

Ministeri sai Diabetesfoorumilta kymmenkohtaisen esityksen siitä, miten diabeteksen ehkäisy, tunnistaminen ja hoito pitäisi ottaa huomioon hallitusohjelmassa. Teemana on, että diabetes on voitettavissa.

”Uskon todellakin, että näin on, mutta se ei onnistu pelkällä hyvällä tahdolla tai hurskailla toiveilla. Tarvitaan todella suuria panostuksia ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon.”

Tätä Räty luuli itsekin tarvitsevansa, kun hän muutama viikko sitten kokeili kasvuyrittäjän kehittämää uudenlaista verensokerimittaria.

”Arvo oli 8,8. Ehdin jo miettiä suklaan syömisen lopettamista ja uutta identiteettiäni diabeetikkona, kunnes muistin että kädet kannattaisi pestä ennen mittausta. Olin syönyt rypäleitä. Pesun jälkeen sokeriarvo putosi viiteen.”

Lue myös:

Uutta asennetta tutkimukseen

Näin voitetaan tyypin 1 diabetes – tehtävänä beetasolujen palauttaminen

Tutkimus ja hoito keskitetymmiksi

Talouskasvu ja potilaat tarvitsevat tutkimusrahaa

Professori Timo Otonkoski: sairaanhoitopiireille tutkimusbudjetit


Uutta asennetta tutkimukseen

05.03.2015

Panelistit vasemmalta: Mikko Alkio, Mikael Rinnetmäki, Marjukka Mäkelä, Tero Saukkonen, Eveliina Huurre ja Anne-Mari Virolainen.

Lääketieteellinen tutkimus kaipaa Suomessa pikemminkin yhteistyötä ja keskittymistä kuin merkittävästi lisää yhteiskunnan tukea. Näin voi tulkita ainakin Diabetesfoorumin tutkimusteeman päättäneestä paneelikeskustelusta.

Vaikka panelistit itse työskentelevät lähellä tutkimusta ja tuotekehitystä, he näkevät ongelmia myös alan sisällä. Esimerkiksi Novo Nordisk Farman lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen sanoo, että pienet yksiköt nostavat potilaskohtaisia hintoja.

”Ei tutkimus ole Suomessa liian kallista, mutta kilpailukykyisenä pysymiseen tarvitaan suurempia tutkimusyksiköitä.”

Terveysalan kasvustrategiaa vetänyt asianajaja Mikko Alkio on pitkälti samaa mieltä.

”Iso ongelma on se, että diabetestutkimus on hajaantunut useisiin yliopistoihin ja sairaaloihin. Järjestelmän monimutkaisuus estää laajamittaisen yhteistyön eri toimijoiden kesken.”

Vahvuudet pitää hyödyntää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä toivoo, että perustutkimuksessa keskityttäisiin Suomelle tärkeisiin asioihin, kuten tyypin 1 diabeteksen selvittämiseen ja torjumiseen.

”Järjestelmämme toimivuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen takia on tärkeää, että tutkimme myös sitä, miten tutkimustulokset siirtyvät arjen käytännöiksi.”

Mäkelän mukaan tutkimusympäristö paranee entisestään, kun Kanta-arkisto kokoaa terveystiedot yhteen paikkaan.

”Silloin tulee mahdolliseksi seurata sitä, mikä on diagnostisten tutkimusten ja hoitojen arkivaikuttavuus pitkällä aikavälillä. Se on äärimmäisen tärkeä tieto, kun tutkitaan diabeteksen kaltaisia pitkäaikaissairauksia.’’

Rahaakin tarvitaan

Kliiniset lääketutkimukset ovat vähentyneet Suomessa pitkään. Viime vuonna tehtiin uusi pohjanoteeraus, kun Fimea sai ilmoituksen vain 128 tutkimuksesta.

Valtion tuki on laskenut myös tasaisesti koko 2000-luvun. Paneelikeskustelua alustaneet professorit Timo Otonkoski ja Pekka Puska pitävät EVO-rahoituksen laskua hyvin huolestuttavana.

Kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen (kok) mukaan poliitikkojen on kannettava leikkauksista vastuu.

”Eduskunta on päättänyt, että seuraavan hallituksen pitää selvittää leikkausten vaikutukset. Lisäksi vaadimme selvitystä siitä, että miten tutkimusrahoitus palautetaan kestävälle tasolle”, Virolainen sanoo.

Alkio muistuttaa, että 1990-luvun lamasta sekä 2000-luvun alusta on näyttöä siitä, että oikein kohdennetut tutkimusinvestoinnit kannattavat. Hänen mukaansa terveysalan tarve on muutama kymmenen miljoonaa euroa ja esimerkiksi diabeteksen tutkimuskeskuksen 3–5 miljoonaa euroa vuodessa.

Kasvuyrittäjä Mikael Rinnetmäki toivoo yliopistoja ja tutkijoita mukaan yhteistyöhön, tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä keskittymistä Suomelle tärkeisiin asioihin ja lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen fyysistä keskittymistä.

Kumppania täytyy haluta

Sensotrendin Mikael Rinnetmäen mukaan kasvuyrittäjät törmäävät kokovaatimuksiin ja muihin kilpailutusten hankintaehtoihin. Pilotteihin pääsee, mutta hyvätkin tulokset kaatuvat byrokratiaan tai suljettuihin rajapintoihin.

”Askel kokeilukulttuurista kaupalliseen toimintaan on vaikea. Monessa paikassa toistetaan samoja pilotteja, koska siihen saa rahaa. Muualla kehitetyn idean jalostaminen ei onnistu.”

Rinnetmäen mukaan ulkomainen kiinnostus kertoo, että tutkimusympäristössä on paljon hyvääkin. Sitran johtava asiantuntija Eveliina Huurre muistuttaa, että kansainvälisten investointien saaminen edellyttää aitoa yhteistyötä.

”On strateginen valinta, että kumppania todella halutaan eikä oteta vain kun on pakko.”
Alkion mielestä asia on Suomessa herkempi kuin Ruotsissa tai Tanskassa.

”Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ei voi toteuttaa ilman uutta asennetta. Jos löydämme sen, kansainvälisiä investointeja tulee, ja sillä on valtava merkitys kansantaloudelle.”

Alkio uskoo, että myös diabeteksen perustutkimus saa osansa.

”Kun lähestytään soveltavaa tutkimusta, valtion rooli vähenee ja markkinoiden osuus kasvaa.”

Lue myös

Näin voitetaan tyypin 1 diabetes – tehtävänä beetasolujen palauttaminen

Tutkimus ja hoito keskitetymmiksi

Talouskasvu ja potilaat tarvitsevat tutkimusrahaa

Professori Timo Otonkoski: sairaanhoitopiireille tutkimusbudjetit

Diabetesrokote etsii jättirahoitusta


ARKISTO

Sote suosii diabeteskeskuksia  03.03.2015

Näin voitetaan tyypin 1 diabetes: tehtävänä beetasolujen palauttaminen  02.03.2015

Kohti tuloksellisempaa diabeteksen ehkäisyä  02.03.2015

Tutkimus ja hoito keskitetymmiksi  26.02.2015

Talouskasvu ja potilaat tarvitsevat tutkimusrahaa  16.02.2015

Puska palaa politiikkaan  08.01.2015

Foorumi nostaa diabeteksen eduskuntavaalien teemaksi  16.12.2014

Professori Timo Otonkoski: sairaanhoitopiireille tutkimusbudjetit  11.12.2014

Eduskunta polkaisi varaslähdön diabetespäivään  14.11.2014

Suomalaiset liikkuvat luultua vähemmän  07.08.2014

TIEDEUUTISET

Jokainen tv-tunti lisää diabetesriskiä
02.04.2015 Lue lisää »

Raskausdiabeteksen jälkeinen lihominen altistaa tyypin 2 diabetekselle
19.03.2015 Lue lisää »

Foorumilla

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »

Hae ajoissa tukea psyykkisiin oireisiisi!
Psykoterapeutti Riitta Rauhala muistuttaa, että työikäinen diabeetikko on etuoikeutettu saamaan psykiatrista apua.

21.01.2013 Lue lisää »