Yhdessä diabetes kuriin

Kansallinen diabetesfoorumi on terveydenhuollon yhteishanke, johon osallistuu useita, eri näkökulmia edustavia yhteisöjä ja organisaatioita. Kaikkia yhdistää tahto muuttaa diabeteksen kulkua yhteiskunnassa: ehkäistä sairauden puhkeamista, edistää sen varhaista toteamista tai kehittää hyvää ja vaikuttavaa diabeteksen hoitoa.

Foorumi kokoaa laajasti suomalaisia terveydenhuollon päättäjiä hakemaan ratkaisuja diabeteksen kasvun pysäyttämiseksi. Haluamme vähentää inhimillistä kärsimystä ja keventää yhteiskunnan taloudellista taakkaa.

 


AJANKOHTAISTA

Diabeetikon hoito halventunut, kokonaiskulut kasvaneet

06.11.2017

Diabeteksen hoitokulut kasvavat, diabeetikon laskevat. Kustannukset kuitenkin vaihtelevat suuresti iän ja sairauden keston mukaan.

Diabeetikkojen määrä on lisääntynyt ja hoidon kokonaiskustannukset kasvaneet, mutta henkilöä kohden hoitokulut ovat laskeneet ja diabeteksesta aiheutuneet lisäkustannukset pienentyneet. Tämä käy ilmi rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin diabetesta sairastavien määrää ja kustannuksia pääkaupunkiseudulla vuosina 2006–20141.

Diabetesta sairastavien osuus Helsingin, Espoon ja Vantaan väestöstä kasvoi ajanjaksolla 4,2 prosentista 5,9 prosenttiin. Tyypin 2 diabetes yleistyi etenkin yli 65-vuotiaiden joukossa.

Vuonna 2014 diabeetikkoja oli noin 67 000, joista tyypin 1 diabeetikkoja oli noin 12 prosenttia. Eläkeikäisistä joka viides sairasti tyypin 2 diabetesta.

”Hoidon kustannusrakenne on muuttunut niin, että vuodeosastohoidon osuus on pienentynyt ja avohoidon osuus kasvanut”, kertoo tutkija Taru Haula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lasten lisäkustannukset korkeimmillaan alussa

Tutkimuksen mukaan nuorten diabeetikoiden lisäkustannuksista ovat laskeneet eniten erikoissairaanhoidon kulut. Vanhoilla lisäkulujen lasku on tullut lähinnä perusterveydenhuollosta.

Lisäkustannuksilla tarkoitetaan diabetesta sairastavien ja sairastamattomien hoitokustannusten välistä erotusta.

Vuonna 2014 peräti 75 prosenttia alle 20-vuotiaiden diabeetikkojen keskimääräisistä lisäkustannuksista (3082 euroa) aiheutui erikoissairaanhoidon palveluista. Iän karttuessa erikoissairaanhoidon osuus pienenee.

Nuorten 20–29-vuotiaiden aikuisten erikoissairaanhoidon lisäkustannukset olivat noin tuhat euroa pienemmät kuin alle 20-vuotiaiden. Seuraavassa ikäryhmässä (30–39) lisäkustannukset nousivat 500 euroa ja kääntyivät 60 ikävuoden jälkeen laskuun.

Kohorttitarkasteluissa alle 18-vuotiaiden tyypin 1 diabeetikoiden lisäkustannukset olivat korkeimmat kolmena ensimmäisenä sairastumisen jälkeisenä vuotena. Lasten lisäkustannukset muodostuivat kuuden vuoden seuranta-aikana lähes kokonaan erikoissairaanhoidon palveluista ja lääkkeistä.

Vanha tarvitsee perusterveydenhuoltoa

Vastaavasti perusterveydenhuollon käyttö kasvoi iän lisääntyessä. Se oli 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä 12 prosenttia, mutta 80-89-vuotiaiden ikäryhmässä jo 60 prosenttia lisäkustannuksista.

Yli 65-vuotiailla tyypin 2 diabeetikoilla lisäkustannukset olivat matalimmat ensimmäisenä (1225 € /hlö) ja korkeimmat kuudentena seurantavuotena (1918 €). Suurin osuus lisäkustannuksista muodostui ensimmäisinä sairastamisvuosina vuodeosastohoidosta ja myöhemmin avohoidosta.

Komplikaatiot ja liitännäissairaudet nostavat diabeetikoiden hoitokustannuksia2,3. Suomessa on keskitytty diabeteksen varhaiseen tunnistamiseen ja suositeltu diabeetikoiden seurannan tiivistämistä sekä hoidon tehostamista. Tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainon on osoitettu parantuneen4.

Diabetes ja mahdolliset lisäsairaudet voidaan tunnistaa aiempaa aikaisemmin. Varhain aloitettu hoito vaikuttaa kustannuskehitykseen.

”Hoitamaton diabetes tullee yhteiskunnalle komplikaatioiden ja lisäsairauksien myötä kalliimmaksi”, Haula kiteyttää.

Työpaperin kirjoittajista THL:n yksikönjohtaja Timo T. Seppälä esittelee rekisteritutkimuksen havaintoja diabetesfoorumissa 12. joulukuuta. Ilmoittaudu mukaan tästä.

1Haula T, Kuronen M, Saukkonen T, Häkkinen U, Seppälä TT. Diabetes pääkaupunkiseudulla – potilasmäärät, kustannukset ja lisäkustannukset. Työpaperi 34/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
2Alva ML, Gray A, Mihaylova B, Leal J & Holman RR. The impact of diabetes-related complications on healthcare costs: new results from the UKPDS (UKPDS 84). Diabet. Med. 2015;32:459-466.
3Ng CS, Lee JYC, Toh M & Ko Y. Cost-of-illness studies of diabetes mellitus: A systematic review. Diabetes research and clinical practice 2014;105:151-163.
4Pajunen P, Laatikainen T, Sundvall J, Vartiainen E & Peltonen M. Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 –väestötutkimuksessa. Lääkärilehti 2014;23(69):1705-1709.


Ehkäisyn kustannusvaikutus esiin

06.11.2017

Vyötärön mittaaminen on helppoa. Nyt rakennetaan työkalua myös ehkäisyn kustannusvaikuttavuuden arviointiin.

Diabeteksen ehkäisyn vaikuttavuudesta löytyy kansainvälistä ja kotimaista näyttöä, mutta päättäjiltä puuttuu tietoa terveyshyötyjen kustannuksista.

Professori Janne Martikainen tutkii juuri tätä: ehkäisytoimien kustannusvaikuttavuutta eli käytettävän rahamäärän ja saavutettavien hyötyjen ja keskinäistä suhdetta. StopDia-hankkeeseen liittyvä työ perustuu laajaan kansalliseen seuranta-aineistoon sekä tuoreisiin tietoihin tyypin 2 diabeetikkojen sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja kustannuksista.

”Jos esimerkiksi investoidaan tähän asiaan x euroa, niin kuinka monta tyypin 2 tapausta sillä saadaan ehkäistyä – tai kuinka monta laatupainotettua elinvuotta voidaan tuottaa. Kun vältetään diabetes, elämänlaatukin pysyy parempana”, sanoo Martikainen.

Tavoitteena on, että uutta työkalua voidaan käyttää ehkäisyhankkeiden suunnitteluun. Aikanaan se tulisi auttamaan myös StopDian:n interventioiden arvioinnissa.

Malli hyödyntää THL:n käytössä olevia seuranta- ja rekisteritietoja, muun muassa 1993 alkanutta tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimusta (DPS).

”Seuraava askel voisi olla, että arvioidaan, mitä DPS:n kaltaisen intervention tuottaminen maksaa ja tarkastellaan myös kustannusvaikuttavuutta. Sijoitetaan tällaiseen toimintaan x euroa, niin nähdään mikä on yhden ehkäistyn tyypin 2 diabeteksen kustannus.”

Riskiryhmien helppous ja vaikeus

Riskiryhmiin kohdistettu DPS on osoittanut, että tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä elintapaohjauksella. Mitä suurempi riski, sitä paremmin interventio vaikuttaa.

”Silloin myös toimien kustannusvaikuttavuus on yleensä paras. Iso haaste on se, miten väestötasolla tunnistetaan ja tavoitetaan nämä korkeassa riskissä olevat henkilöt, jotta heidän elintapoihinsa voidaan vaikuttaa”, Martikainen myöntää.

Tiedottamiseen ja ihmisten saavuttamiseen tarvitaan myös resursseja. StopDiassa, tutkitaan, miten viestinnässä sekä itse intervention toteuttamisessa voitaisiin hyödyntää digitaalisia välineitä. Testattavana on pienet teot –sovellus, jolla kannustetaan elintapamuutoksiin.

”Ainahan voimme toivoa, että ihminen tekee kertaremontin, mutta jokainen voi katsoa peiliin ja todeta, että pienet teot onnistuvat todennäköisemmin kuin maratonin juokseminen. Tutkimme, voitaisiinko sovellus helposti ja kustannusvaikuttavasti skaalata isoillekin ihmisryhmille.”

Hoitoon sitoutuminen askarruttaa käyttäytymistieteilijöitäkin. Tavoitteena kuitenkin on, että arviointimalli ottaisi myös sen huomioon: mitkä tekijät ennustavat sitoutumista ja muovaavat näin kustannusvaikuttavuutta.

Miten hoitokuluihin voi vaikuttaa?

Diabetesfoorumissa kuullaan tuloksia myös Tampereen yliopiston tutkimuksesta, joka käsittelee diabeteksen yhteiskunnallisia vaikutuksia koko maassa Dehko-hankkeen tapaan. Martikainen miettii, kuinka tähän hintalappuun voisi vaikuttaa. Ryhmä on laskenut kustannuksia THL:n, Sitran ja Siun soten asiantuntijoiden kanssa nähdäkseen, miten ne kehittyvät sairauden jatkuessa.

Rekisteritietoa on saatu yli 10 000 pohjoiskarjalaisen tyypin 2 diabeetikon lääkityksestä ja muusta hoidosta. Tutkijoita kiinnostaa, mitkä tekijät johtavat erityisen korkeisiin kustannuksiin.

”Haluamme löytää vaikuttamisen välineitä. Miten esimerkiksi ikä, sukupuoli ja hoitotasapaino vaikuttavat komplikaatioihin ja sitä kautta suoraan kustannuksiin. Tai jos kiinnitämme huomiota sokeritasapainoon tai pitkän sokerin kehittymiseen, niin mikä eurovaikutus sillä on.”

Savottaa riittää, sillä yhteiskunnallinen taakka ei ole Martikaisen mukaan ainakaan pienentynyt Dehkon ajoista.

Professori Janne Martikainen puhuu aiheesta diabetesfoorumissa 12. joulukuuta Finlandia-talossa. Ilmoittaudu mukaan tästä.

Lisää aiheesta:

Raskausdiabetes lisää terveyhdenhuollon kustannuksia neljänneksen

Ministeri Risikko: uusi Dehko kohentamaan diabeteshoitoa

Diabetes on ehkäistävissä


Asiantuntija kaipaa diabeteksen ehkäisyyn ryhtiä, "rahaa palaa väistämättä"

27.10.2017

Markku Saraheimo pelkää, että diabeteksen hoitokin heikkenee, jos tyypin 2 yleistymistä ei kyetä hillitsemään.

Diabetologi Markku Saraheimo uskoo yhä, että diabetes on voitettavissa, vaikka kehitys vie väärään suuntaan. Huolta lisää hoidon asema sote-uudistuksessa. Varsinkin ehkäisytyön merkitys näyttää hänen mielestään unohtuneen.

”Sotessa ei ole ajateltu kroonisia sairauksia riittävästi. Kannattaisi kuunnella asiantuntijoita, jotka ovat näitä ehkäisymalleja rakentaneet. THL:ssä on tietoa ehkäisyn vaikutuksista”, Saraheimo vinkkaa.

Suomessa olisi hyväksi koettuja menetelmiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn sekä hoitokäytäntöjä, mutta niitä ei saada leviämään. Kokonaisvaltainen näkemys puuttuu, Saraheimo tulkitsee.

”Moni menetelmä olisi jaettavissa ilman suuria kustannuksia. Ehkäisyn hyödyt eivät näy hetkessä, mutta ne näkyvät. Siihen voi varautua.”

Liian kallis sairaus

Joulukuussa järjestettävän diabetesfoorumin päätapahtuman teemana on se, että diabetes on liian kallis sairaus jättää hoitamatta. Lisäsairaudet kolminkertaistavat diabeteksen hoidon kustannukset.

”Diabetes ei ole vain sokeri-, vaan ennen kaikkea valtimotauti. Ja se vie hengen. Jos sokeria ei hoida, lähtee näkö ja elämän laatu romahtaa. Ei ole vaikeampaa hoitoa kuin verensokerin hoito. Verenpaineen ja kolesterolin hallinta on helpompaa.”

Tähänkin, yksilölliseen hoitoon, Saraheimo kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä. Hoito onnistuu keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja hoitotiimillä yhteinen toimintaohje.

”Diabeteshoitajille pitää antaa työrauha toteuttaa hoidon ohjausta. Se vaatii aikaa ja rahaa, mutta raha tulee moninkertaisesti takaisin. ”

Liian moni sairastuu

Pian diabetes alkaa olla liian kallis sairaus myös hoidettavaksi.

”Tiedämme, ettei yhteiskunnalla ole varaa hoitaa tällä nousukäyrällä olevaa diabeteksen ilmaantumista hyvin – siis niin, ettei komplikaatioita tulisi. Rahaa palaa väistämättä vuosi vuodelta enemmän.”

Näitä samoja teemoja Saraheimo on toistellut pitkään, vuodesta 2012 myös diabetesfoorumin puheenjohtajana. Pientä edistystäkin on tapahtunut. Pitkän sokerin, HbA1c:n, hyväksyminen diagnostiikassa on tuonut hoitoon tyypin 2 diabeetikoita entistä varhemmin. Toisaalta tuhannet voisivat välttää sairastumisen tai ainakin siirtää sitä myöhemmäksi, jos ehkäisy toimisi paremmin.

”Meidän on entistä tarkemmin ja huolellisemmin mietittävä, miten jo nykyisen tiedon perusteella voimme hillitä diabeteksen ilmaantumista.”

Sairastuneille pitäisi taata hyvä hoito – ei vain sellainen, johon heillä on varaa.

”Näin diabetologin näkökulmasta soisin tyypin 2 diabeetikon alkuhoidon määräytyvän tarpeen mukaan ja perustuvan enemmän muihin muotoihin kuin insuliinipistoksiin. Minullakin on potilas, joka on insuliinihoidolla vain sen takia, ettei hänellä ole varaa ostaa minkäänlaisia tabletteja.”

Tyyppi 1 yleistyy eikä ehkäisyä ole

Tyypin 1 diabetesta ei voida estää, ja sekin on lisääntymässä. Yksi elämän tärkeimmistä taitekohdista on se, kun lapsuudessa sairastunut diabeetikko siirtyy murrosiän jälkeen aikuisten poliklinikalle. Tähän pitäisi Saraheimon mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

”Suomalaisen tyypin 1 diabeetikon keskimääräisen verensokeritason soisi vielä selvästi laskevan. Tähän tarvitaan lisää hoidonohjausta ja diabeteshoitajia”.

Ilmoittaudu diabetesfoorumiin

Lisää aiheesta:

Kohti tuloksellisempaa diabeteksen ehkäisyä

Näin voitetaan tyypin 1 diabetes

Diabetes tarvitsee jatkuvaa ehkäisyä

Markku Saraheimo vaatii diabeteshoidon keskittämistä

Diabeetikon kannattaa syntyä Ruotsiin


ARKISTO

Diabetesfoorumi palaa joulukuussa  12.10.2017

Soteen kaivataan uusia kulmia  06.03.2015

Tutkijat, yritykset ja terveydenhuolto samaan pöytään  06.03.2015

Uutta asennetta tutkimukseen  05.03.2015

Sote suosii diabeteskeskuksia  03.03.2015

Näin voitetaan tyypin 1 diabetes: tehtävänä beetasolujen palauttaminen  02.03.2015

Kohti tuloksellisempaa diabeteksen ehkäisyä  02.03.2015

Tutkimus ja hoito keskitetymmiksi  26.02.2015

Talouskasvu ja potilaat tarvitsevat tutkimusrahaa  16.02.2015

Puska palaa politiikkaan  08.01.2015

TIEDEUUTISET

Diabetesrokote lähestyy, eläinkokeet onnistuivat
20.11.2017 Lue lisää »

Pandemrix-rokote ei lisännyt lasten diabetes-riskiä
27.10.2017 Lue lisää »

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »