Diabeteksen syntysyiden jäljillä

06.03.2014

Helena Hyvärinen

Haastattelu on julkaistu aiemmin Diabetes-lehdessä 9/2012

Huippututkijana tunnettu professori Leif Groop työskenteli 1970-luvulla lääkärinä Närpiössä ja vaikutti siihen, että suomalaiset diabeetikot alkoivat mitata verensokerinsa itse. Sittemmin Groop on keskittynyt diabeteksen arvoituksen selvittämiseen, ja hänen löytöjään arvostetaan kaikkialla maailmassa.

Lundin yliopiston Diabetestutkimuslaitosta ja Diabeteskeskusta luotsaava professori Leif Groop oli kesällä lääkärinkierrolla, kun hän sai puhelun Norjasta. Soittaja kertoi, että hänelle oli myönnetty vuoden 2012 lääketieteen Anders Jahre -palkinto, jota tiedemaailmassa arvostetaan Nobelista seuraavana.

Miten näin merkittävän tunnustuksen saaminen vaikutti? Menikö päiväjärjestys sekaisin?

"Ei mennyt, mutta soitto kyllä piristi", Leif Groop kertoo Tampereella sijaitsevassa Diabeteskeskuksessa, jonne Ruotsissa pitkään vaikuttanut huippututkija on saapunut luennoimaan diabeteslääkärien ja -tutkijoiden symposiumiin.

Anders Jahre -palkinto myönnettiin Groopille uraauurtavasta diabetestutkimuksesta ja ennen kaikkea siitä, että hänen ansiostaan pystytään nyt tunnistamaan useita perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle. Groopin tutkimustyön tulosta on myös se, että tänä päivänä diabeteksen tiedetään olevan paljon moniulotteisempi sairaus kuin aiemmin luultiin.

"Kun tulin alalle, tauti jaettiin tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen, mutta en uskonut, että se on koko totuus. Ryhdyin tutkimaan asiaa, ja 15 vuotta myöhemmin löysimme ensimmäisen alatyypin, LADA-diabeteksen. Tällä hetkellä tunnistamme useita alaryhmiä, jotka ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen väli- ja sekamuotoja", Groop kertoo.

Tutkijan on Groopin mielestä uskallettava kyseenalaistaa vallitsevia dogmeja, jotta jotain uutta voisi syntyä. Itse hän aloitti nuorena lääkärinä kyseenalaistamisen vallitsevista käytännöistä, ja hän vaikutti siihen, että suomalaiset diabeetikot alkoivat mitata 1970-luvun lopussa itse verensokerinsa.

"Työskentelin silloin Närpiössä, ja aloimme lainata potilaille verensokerimittaria muutamaksi päiväksi. Kun kerroin tästä eräässä lääkärien tapaamisessa, vanhempi kollega kritisoi minua ankarasti. Hän piti verensokerimittareiden lainaamista eettisesti vääränä, koska samalla hoitovastuu siirrettiin potilaalle. Se oli sitä aikaa, kun lääkäri oli auktoriteetti ja potilaan tehtävä oli totella. Onneksi ajat ovat muuttuneet, Groop sanoo.

Leskimiehen verensokeriarvot ihmetyttivät

Närpiössä sai alkunsa myös toinen diabeteksen hoitoon liittyvä mullistus: Groopin työtoverista, sairaanhoitaja Monica Söderbackista tuli Suomen ensimmäinen diabeteshoitaja. Mallia toimintaan käytiin hakemassa Lundin lähistöllä sijaitsevasta hoitokeskuksesta, jonne Groop ja Söderback tekivät opintomatkan.

"Näimme Ruotsissa, miten diabeteksen hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja opetti diabeetikoita huolehtimaan itsestään, mikä oli meillä vielä uutta", Groop kertoo.

Söderbackin antama valistus paransi hoidon tuloksia dramaattisesti. Hyvä esimerkki oli yksin asuva leskimies, jonka verensokeriarvot olivat hälyttävän huonot.

"Kun mies tuli taas kerran vastaanotolleni, hänen verensokeriarvonsa olivat parantuneet merkittävästi. Ihmettelin hänen tilanteensa kohenemista. En keksinyt syytä siihen, ennen kuin Monica kertoi, että hän oli opettanut miehelle kädestä pitäen kahden eri ruuan valmistuksen, jotta tämä söisi muutakin kuin lenkkimakkaraa."

Närpiön vuosina Groop pani merkille, että diabetesta esiintyy suvuittain. Myöhemmin kun hän työskenteli sisätautilääkärinä HUS:ssa, ja geenitutkimus alkoi saada jalansijaa lääketieteessä, hän päätteli, että diabeteksen riskigeenien tutkiminen saattaisi olla hyvä apuväline myös tämän sairauden ymmärtämisessä.

Päättelynsä tuloksena Groop käynnisti Pohjanmaalla vuonna 1990 laajan Botnia-hankkeen, jossa selvitetään perintötekijöiden ja elämäntapojen yhteisvaikutuksia ja pyritään löytämään keinoja diabeteksen kehittymisen estämiseksi.
Mukaan kutsuttiin tyypin 2 diabeetikoiden lisäksi vanhemmat, sisarukset sekä lapset. Myöhemmin tutkimusta laajennettiin, ja tähän mennessä siinä on ollut mukana yli 11 000 henkilöä.

Miksi diabetes yleistyy nopeimmin Lähi-Idässä?

Eri puolella maailmaa toimivat diabetestutkijat ovat verkostoituneet tiiviisti keskenään, ja pian Botnia-hankkeen käynnistymisen jälkeen Leif Groopin kiinnostus geenitutkimusta kohtaan noteerattiin muun muassa Yhdysvalloissa. Kun hän sai arvovaltaiselta taholta Bostonista yhteistyöehdotuksen tulla selvittämään diabetekseen liittyviä geenivirheitä, hän otti kutsun vastaan. Samalla jatkui Groopin matka diabetestutkimuksen huipulle.

Yli 20 vuotta kestänyt Botnia-hanke on tuonut kansainväliseen tutkimukseen paljon uutta tietoa diabeteksen riskigeeneistä.

"Geenitestien avulla löydetään kaiken aikaa uusia geenivirheitä. Samalla diabeteksen kirjo on osoittautunut paljon heterogeenisemmaksi kuin on uskottu", Groop kertoo.

Tällä hetkellä suurin diabetekseen liittyvä ongelma on Groopin mukaan tyypin 2 diabeteksen räjähdysmäinen lisääntyminen erityisesti Intiassa, Kiinassa ja Lähi-Idässä, joissa tauti oli vielä parikymmentä vuotta sitten lähes tuntematon. Nyt 10 prosenttia kiinalaisista ja intialaisista sairastaa diabetesta, ja peräti 30 prosentilla Lähi-Idän väestöstä on diabetes.

"Ihmisen geenit eivät ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa. Vastauksen täytyy siis olla ympäristössä ja elämäntavoissa, jotka ovat muuttuneet näissä maissa valtavalla vauhdilla. Ohje vähemmän ruokaa, enemmän liikuntaa, pätee myös Aasiassa ja Lähi-Idässä", Groop sanoo.

Se, että tilanne ei ole yhtä huono Euroopassa, johtuu hänen mukaansa siitä, että meillä on ollut enemmän aikaa sopeutua elämäntapojen ja ympäristön muuttumiseen.

"Elämäntavat ja ympäristötekijät eivät vaikuta kaikkiin ihmisiin samalla tavalla, vaan ihmisen geenit määräävät, miten hänen elimistönsä reagoi", Groop tarkentaa.

Tutkimus edistyy vauhdilla

Diabeteksen puhkeamiseen liittyvä prosessi on Groopin mukaan edelleen suuri arvoitus. Toistaiseksi ei ole onnistuttu kehittämään myöskään lääkettä, joka pysäyttäisi tyypin 2 diabeteksen etenemisen.

"Olisi iso edistysaskel, jos diabeteksen toteamishetkellä olisi käytettävissä lääke, jolla voitaisiin jarruttaa insuliinia tuottavien solujen tuhoutumista", Groop sanoo. Hänen mukaansa diabeteksen luonne on selvästi muuttumassa.

"Diabeteksen alaryhmien kehittymiseen johtava prosessi on ilmeisesti erilainen kuin tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen aiheuttava prosessi. Mitä enemmän meillä on keinoja jakaa diabetes alaryhmiin, sitä yksilöllisemmin pystymme tulevaisuudessa räätälöimään myös hoidon."

Groop uskoo optimistisesti, että kun ihminen sairastuu diabetekseen 10–15 vuoden kuluttua, diagnoosi tehdään muutenkin kuin verensokeria mittaamalla.

"Jonain päivänä tietokoneesta pystytään printtaamaan liuska, joka kertoo mikä todennäköinen diabeteksen alaryhmä on kyseessä, mikä olisi todennäköisesti paras hoito, onko olemassa jonkin lisäsairauden riski ja olisiko siihen tarjolla jokin hoito."

Groopin optimismi on perusteltua, sillä diabetestutkimus on vauhdittunut erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Hyvä esimerkki on ihmisen kolmesta miljardista emäsparista koostuvan genomin eli DNA:han koodatun perintöaineksen lukeminen.

"Se oli vielä 2–3 vuotta sitten unelma, sillä se olisi kestänyt vuoden ja maksanut miljoonia. Nyt pystymme lukemaan sen parissa päivässä, ja hinta on noin 2 500 euroa, Groop myhäilee."

 

Leif Groop

Leif Groop johtaa Lundin yliopiston Diabetestutkimuslaitosta ja Diabeteskeskusta. Siellä työskentelee 200 tutkijaa, ja se kuuluu maailman suurimpiin tutkimusyksiköihin. Groopin omaan tutkimusryhmään kuuluu 30 henkeä. Groop toimii myös Botnia-hankkeen tutkimusjohtajana.

Kesällä 2012 Groop sai Suomen Akatemian rahoittaman viiden vuoden FiDiPro-professuurin, joka myönnetään ansioituneille huippututkijoille. Groopin hankkeessa on tarkoitus käyttää uusimpia genetiikan välineitä ja suomalaisen väestön erityispiirteitä diabeteksen mekanismien selvittämiseksi. Työ tähtää osittain myös suomalaisen täsmägenomikartan rakentamiseen niin sanotun SISU-projektin (Sequencing Initiative Suomi) avulla.

Kirjoitus on julkaistu joulukuussa 2012 Diabetes-lehdessä.

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »