Diabetes tarvitsee jatkuvaa ehkäisyä

22.05.2014

Diabetesfoorumin panelistit painelivat osin jo tuttujakin hoidon ja ehkäisyn kipupisteitä. Rekisterit pitäisi saada kuntoon, tieto liikkumaan, ehkäisy järjestelmälliseksi ja riskipotilaat esiin.

Työterveyden ja perusterveydenhuollon roolit herättivät myös keskustelua. Professori Johan Erikssonin mukaan järkevä ja suunnitelmallinen ehkäisyohjelma saisi aikaan todella vaikuttavia tuloksia.

Panelistit vasemmalta: Sitran Madis Tiik, EK:n Jan Scugk, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Kelan Hennamari Mikkola, professori Johan Eriksson ja vapaa toimittaja Erkki Alanko.

Diabeteksen ehkäisyä on toteutettu projektiluonteisesti, mutta siitä pitäisi tehdä oma, pysyvä osa terveydenhuoltoa.

”On osoitettu, että pienilläkin muutoksilla voi saada isoja muutoksia aikaan taudin esiintymisessä. Riskiä voidaan vähentää lähes 60 prosenttia. Meillä on taitotieto. Kannattaisi ehkä satsata ennaltaehkäisyyn ihan eri tavalla kuin tähän asti.”

Erikssonin mukaan ehkäisytyön pitäisi alkaa peruskoulusta ja jatkua hoitaja- sekä lääkärikoulutuksessa.

"Pitäisi satsata enemmän hyviin elintapoihin ja terveyden edistämiseen, eikä olla niin sairauskeskeinen.”

 

Piilosairaat ja riskiryhmät esiin

Sitran vanhempi neuvonantaja Madis Tiik muistutti, että organisaatioiden muuttamista vaikuttavampaa olisi löytää riskiryhmään kuuluvat ihmiset sekä potilaat, jotka jo sairastavat diabetesta tietämättään.

Riskipyramidin mukaan 25 prosenttia väestöstä kuuluu korkean tai hyvin korkean riskin ryhmään kaikissa sairauksissa ja käyttää 80 prosenttia kaikista resursseista.

”Jos optimoimme ylätasolla hoitosuunnitelmia, saamme jonkin pienen parannuksen, mutta iso käyttämätön resurssi on siellä, että löytäisimme potilaat joille ei ole vielä lyöty leimaa naamaan.”

Tiikin mielestä tieto taudista ja hoidosta pitäisi koota niin, että se ei huku organisaatioiden väliin. Tiedon käsittelyä vaivaa sama ongelma kuin terveydenhuoltoa muutenkin: erikoisalat katsovat omaa kapeaa alaansa eivätkä jaa omaan kaukaloonsa keräämäänsä tietoa.

”Pidän häpeällisenä, ettei meillä ole kansallista diabetesrekisteriä, josta oikeasti nähdään, miten potilaat voivat, miten he pärjäävät, miten me hoidamme heitä. Rekisterin avulla voisimme vähentää päätetapahtumia”, muistutti professori Eriksson.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen esitti, että diabeteksen hoitoa seuraavasta tietorekisteristä pitäisi rakentaa saman tien yleiseurooppalainen eikä vain kansallinen järjestelmä. Pietikäinen toivoo "big dataa", genomitietoa ja terveyspäätöksiä tukevia palveluita myös kansalaisten käyttöön.

"Minä ainakin haluaisin, että kännykäni muistuttaisi minua kaupassa parsakaalikiintiöstä."

Pirstaleinen hoitojärjestelmä

Potilasnäkökulmaa edustanut Erkki Alanko kertoi, että työterveyshuolto ei hoitanut hänen diabetestaan, vaikka hänellä oli laboratoriotuloksia, jotka edellyttivät diagnoosia ja hoitoa.

”Kun jäin eläkkeelle, päädyin terveyskeskukseen, ja hoito alkoi välittömästi. Parissa kuukaudessa olin silmänpohjankuvissa ja jalat oli tutkittu ja lääkitys päällä.”

Alangon mukaan työterveydessä on hankaa aloittaa hoito, koska yksikössä pitäisi olla diabeteshoitaja tai ainakin terveydenhoitaja, joka ymmärtää asiasta jotain.

”Jakomäen terveyskeskuksessa terveydenhoitaja sanoi ensimmäisellä käynnillä, että sinullahan on diabetes, luulen että lääkäri aloittaa sinulle hoidon. Ja näinhän se aloitti.”

Puheenjohtaja Heikki Hakala (selin) tenttaa Madis Tiikia, Jan Schugkia, Sirpa Pietikäistä ja Hennamari Mikkolaa.

Ylilääkäri Jan Schugk EK:sta arvelee, että perusterveydenhuollossa lienee keskimäärin parempi kokemus diabeteksen hoidosta kuin työterveyshuollossa.

”Huonoa ja hyvää hoitoa saa molemmilla puolilla. Olennaista on että saadaan kunnon seuranta, että päästään hoitelusta kunnon hoitamiseen. Usein pyrkimys on hyvä, mutta sitä ei viedä sille hoitotasolle, joka olisi tavoitetaso.”

Schugk pohti voisiko vertailutieto kannustaa kehittämään hoidon vaikuttavuutta, kun ammattilaiset näkisivät miten he pärjäävät suhteessa kollegoihinsa. Terveysturvan tutkimuksen päällikön Hennamari Mikkolan mukaan Kela on yrittänyt avata keskustelua siitä, että perusterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa integroitaisiin parempaan keskinäiseen yhteistyöhön.

”Lisäksi on YTHS ja yksityiset palvelut, joissa kansalaiset käyttävät itse maksaen 3,5 miljoonaa lääkärikäyntiä. Sillä tavalla pirstaleinen järjestelmä ei auta myöskään diabeteksen hoidossa.”

Lue myös

Suomeen tulee lisää diabeteskeskuksia

Espoon diabeteskeskus lyhensi jonot

Suomi vastaa EU-hankkeessa diabeteksen ehkäisystä

Markku Saraheimo vaatii diabeteshoidon keskittämistä

Ministeri Risikko: uusi Dehko kehittämään terveyskeskusten diabeteshoitoa

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »