Espoon diabeteskeskus lyhensi jonot

14.05.2014

Espoon diabeteskeskus rikkoi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajat ja keskitti tyypin 1 diabeetikoiden hoidon sekä vaikeat tyypin 2 diabeteksen tapaukset yhteen pisteeseen 300 000  asukaan alueelta.

”Jonot ovat paljon lyhemmät kuin reilu vuosi sitten. Käynnit diabeteshoitajalla ovat lisääntyneet ja lääkärikäynnit vähentyneet”, summasi vastuulääkäri Suvimarja Aranko keskuksen yksivuotispäivänä Kansallisessa Diabetesfoorumissa.

Diabeteskeskuksen alueella on 15 terveysasemaa; 11 Espoossa, 3 Kirkkonummella ja 1 Kauniaisissa. Tyypin 1 diabeetikkoja on 1500–2000, ja tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 45000 asukasta.

Keskuksen periaatteena on jakaa hoidon seurantaa diabeteshoitajille. Jaottelu erikois- ja perusterveydenhuoltoon on käytännössä poistunut.

”Diabeteshoitajat tekevät valtaosan välikontrolleista ja ovat avainasemassa, kun hoitotasapainoa pyritään tehostamaan kontrollikäyntejä tihentämällä. Viereisestä Jorvin sairaalasta tulee aika paljon akuutteja konsultaatioita, ja nekin diabeteshoitaja teknisesti hoitaa – tietysti lääkärin ohjauksessa.”

 

Positiivisia yllätyksiä

Keskuksessa on viisi diabeteshoitajaa, kaksi jalkaterapeuttia ja ravitsemusterapeutti. Perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta on yksi päivittäin vaihtuva lääkäri. Tarvetta olisi myös psyklogille tai psykiatrille.

Terveyskeskuslääkäri työskentelee keskuksessa yhden päivän ja neljä omalla terveysasemallaan.

”Positiivisia yllätyksiä on tullut paljon. Perusterveydenhuollon lääkärit ovat hyvin innostuneita asiasta. He ovat toimineet konsultteina omilla terveysasemillaan ja levittäneet tietotaitoamme eteenpäin.”

Potilaita on voitu hoitaa joustavasti. Kontrolliaikoja ei ole tarvinnut varata neljän kuukauden päähän.

”Keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa on nykyään se ongelma, että pumppupotilaat täyttävät poliklinikat. Siihen tämä on kyllä ratkaisu. Tyypin 1 diabeteksessa tarve on hyvin yksilöllistä, joitakin katsotaan parin viikon välein, joku kerran vuodessa. Joustovara katoaa, jos jonot ovat pitkiä.”

 

Kehitettävääkin riittää

Espoon sirpaleinen, mutta etäisyyksiltään tiivis terveysasemaverkko soveltuu malliin hyvin.

”Keskustelin aiheesta joensuulaisten kanssa. Kun välimatkat kasvavat 50–100 kilometriin, hoito käy hankalaksi potilaille ja vaikeuttaa lääkäreidenkin siirtymistä.”

Parannettavaa riittää Espoossakin. Kaksi työnantajaa, kaksi potilastietojärjestelmää ja kaksi maksumallia aiheuttavat byrokraattista kitkaa.

”Hoitajat joutuvat tekemään työtä kahden tietojärjestelmän kesken varatessaan aikoja ja kerätessään tietoja potilaasta. Ei se ole ylitsepääsemätöntä, mutta hidastaa toimintaa.”

Aranko haluaisi tarkistaa laatukriteerit. Ilman diabetesrekisteriä seuranta on kuitenkin vaikeaa.

”Varsinainen mittari on komplikaatioiden väheneminen, mutta se vaatii jo vuosikymmenten seurantaa.”

Aranko uskoo, että eniten taloudellista hyötyä syntyisi, jos keskus voisi hoitaa tyypin 2 diabeetikoita nykyistä aiemmin.

"Meillä pitäisi olla joku hälytysjärjestelmä poimimassa interventioon ne kakkostyypin diabeetikot, joilla alkaa mennä huonosti, mutta jotka eivät itse sitä huomaa."

Lue myös:

Espoon tyypin 1 diabeetikot uuteen diabeteskeskukseen

Ministeri Paula Risikko: uusi Dehko kohentamaan terveyskeskusten diabeteshoitoa

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »