Kohti tuloksellisempaa diabeteksen ehkäisyä

02.03.2015

Diabeteksen hyvä ehkäisy ja sote-uudistuksen kaltaiset yhteiskunnalliset päätökset voisivat muodostaa keihäänkärjen tarttumattomien tautien torjunnassa, arvio professori Pekka Puska.

”Onnistuessaan sote-uudistus merkitsisi huomattavan suomalaisen kansanterveyden paranemista kustannustehokkaasti ja kestävästi”, sanoo Kansallisessa Diabetesfoorumissa puhunut Puska.

Toisin kuin tyypin 1 diabeteksen, tyypin 2 syyt tunnetaan hyvin ja tauti on ehkäistävissä. Puska muistuttaa, että Suomesta löytyy kansainvälisestikin arvioiden vahvaa ja laajaa tutkimustietoa tyypin 2 diabeteksesta.

”Meillä on ehkä maailman monipuolisin väestön terveyden seurantajärjestelmä. Kysymys tyyppi 2:n osalta on se, miten vahva tutkimustieto taudin syistä suomalaisessa yhteiskunnassa johtaa implementaatioon, ehkäisyn tulokselliseen toteutukseen.”

Tehokkainta on vaikuttaa väestöön

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn korkean riskin strategiassa seulotaan riskihenkilöitä ja pyritään vaikuttamaan heidän elintapoihinsa.

”Verensokerimittauksia tehdään ansiokkaasti. Tämä on erittäin tärkeää ja sellaista, mitä perusterveydenhuolto voi tehdä”, Puska sanoo.

Toinen strategia on väestöstrategia, jossa väestön elintapojen riskitekijöitä vähennetään terveyden edistämisen ja terveyspolitiikan keinoin.

Korkean riskin strategia voi parhaimmillaan pelastaa potilaan hengen ja ehkäistä vakavia komplikaatioita.

”Toisaalta tutkimus ja teoria sanovat väistämättä, että väestöstrategia on ylivoimaisesti kustannusvaikuttavin tapa edistää kansanterveyttä.”

Ympäristö käy kalliiksi

Ehkäisyn potentiaali kansantaloudellisesti on suuri, sillä esimerkiksi Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 90 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä ruokavalion ja liikunnan avulla.

Suomessa diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa ihmistä. Sairaus maksaa yhteiskunnalle 2,5 miljardin euroa vuodessa, mikä on 15 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista.

”Yksinkertaisilla elintapamuutoksilla voitaisiin vähentää 60 prosenttia tautitaakasta puhumattakaan ehkäisyn täydestä potentiaalista. Tällaisen ehkäisyn hyvä toteutus olisi todellista rakennepolitiikkaa,” Puska sanoo.

Tieto ei kuitenkaan siirry käytäntöön.

”Yksi suurimmista syistä on elinympäristö joka on muuttunut diabetogeeniseksi. Liikumme vähän ja ruokavalio on muuttunut.”

Perusterveydenhuolto tukehtuu

Puska viittaa kansainväliseen D2D-hankkeeseen, jonka mukaan nykyinen perusterveydenhuolto ei selviä puolen miljoonan suomalaisen diabetespotilaan haasteesta.

Silti perusterveydenhuolto on tärkeässä asemassa. Kyse ei ole vain sairastuneiden hoitamisesta, vaan myös väestövastuusta.

”Pitää tehdä toimenpiteitä, että myös diabeteksestaan tietämätön osa saadaan hoidon piiriin.”

Tyypin 2 perinnöllinen alttius vaihtelee, mutta elintavoilla on ratkaiseva vaikutus siihen, sairastuuko ihminen.

”Kun kyse on elintavoista ja elintapasairauksista, keskustellaan kenen on vastuu: yksilön vai yhteiskunnan. Yksilö voi parhaiten pitää terveydestään huolta. Toisaalta suomalaisten elintavat ovat voimakkaasti riippuvaisia fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä.”

Tämän vuoksi terveellisestä vaihtoehdosta pitäisi tehdä helppo vaihtoehto.

”Tämä on erityisen tärkeää lasten ja nuorten kohdalla.”

Lue myös:

Talouskasvu ja potilaat tarvitsevat tutkimusrahaa

Puska palaa politiikkaan

Foorumi nostaa diabeteksen eduskuntavaalien teemaksi

Diabetes tarvitsee jatkuvaa ehkäisyä

Diabetesriski voi ohjelmoitua jo sikiölle

Foorumilla

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »

Hae ajoissa tukea psyykkisiin oireisiisi!
Psykoterapeutti Riitta Rauhala muistuttaa, että työikäinen diabeetikko on etuoikeutettu saamaan psykiatrista apua.

21.01.2013 Lue lisää »