Mieli - puoli diabeteshoitoa

29.05.2013

Lieväkin depressio voi vaikuttaa diabeteksen omahoitoon ja heikentää olennaisesti elämänlaatua. Masennusongelmiin pitäisi puuttua silloin, kun ne ovat vielä ehkäistävissä.

Diabeteksen ja masennuksen yhdistelmä on lisääntymässä, minkä vuoksi kokonaisvaltaisen tuen kehittäminen on tärkeää, kuvailee Diabetesliiton psykologi Helena Nuutinen.

Diabetesta sairastaa maailmassa 285 miljoonaa ihmistä, ja heistä noin 43 miljoonalla on todettu masennusoireita.

”Siis todettu – puhumattakaan siitä, mitä ei ole todettu. Yleisesti tiedetään että diabeetikoilla masennusta esiintyy noin kaksi kertaa enemmän kuin muilla. Se on usein vakavampaa ja uusiutuu helpommin.”, sanoo erikoispsykologi Helena Nuutinen Diabetesliitosta.

Masennuksen esiintyvyys diabeetikoilla on 15–40 prosenttia. Luku vaihtelee maittain ja tutkimusmenetelmien mukaan.

Diabeetikon masennusta on tavallista haasteellisempaa hoitaa, ja se johtaa helposti lisäsairauksiin.

”Tutkimuksista tiedetään myös, että diabeetikoilla on suurempi riski sairastua masennukseen kuin muilla, ja masentuneilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Joidenkin tutkimusten mukaan diabetes sekä diabeteksen ja masennuksen kombinaatio ovat lisääntymässä.”

Yhteydet ovat monimutkaisia ja molemminpuolisia. On löydetty viitteitä siitä, että taustalla on yhteisiä aineenvaihdunnallisia, patofysiologisia mekanismeja.

 

Mieli vaikuttaa sairauteen, sairaus mieleen

Sairastuminen vaikuttaa mieleen, kuten hoidon vaativuuskin. Mielen ja kehon yhteys ymmärrettiin jo antiikin aikana, ja esimerkiksi englantilainen lääkäri Willis havaitsi 1600-luvulla diabeteksen liittyvän stressiin ja suruun.

Silti mieli tulee Nuutisen mukaan hoidossa esiin lähinnä ongelmana: puhutaan hoitoon sitoutumattomuudesta ja motivaation puutteesta. Mietitään, miten ihmiset saataisiin sitoutettua hoitoonsa.

”Paljon puhutaan myös hoitotasapainosta ja kustannuksista. Mielekäs tavoite olisi se, että puhuttaisiin elämänlaadusta. Se kattaa talouden sekä sosiaalisen ja psyykkisen puolen ja antaa arvon ihmisen omalle kokemukselle. Hoidon tarve määritellään ihmisen itsensä kautta.”

Unettomuus, uniapnea, väsymys ja stressaavat elämäntapahtumat, kuten talous- ja työhuolet lisäävät todennäköisyyttä kärsiä insuliiniresistenssistä. Lyhytaikainenkin stressi voi heilutella verensokereita.

”Erityisen haitallista on pitkäkestoinen stressi, ja kun ihminen kokee, ettei hän voi vaikuttaa kuormitukseen. Kaikkein haavoittavinta psykososiaalinen kuormitus on kehitysvaiheessa olevalle elimistölle, lapsille ja nuorille.”

 

Huolehtija ei jaksa huolehtia itsestään

Sen lisäksi, että stressi jättää jälkiä kehoon, se heikentää diabeteksen hoitamista.

”Usein huolehdimme muista ihmisistä enemmän kuin itsestämme. Kun on elämässä on muita huolia, omahoito jää helposti sivummalle.”

Varsinkin tyypin 1 diabetes vaatii paljon tietoa, taitoa ja tukea. Hoito tapahtuu omassa arjessa, josta ei saa lomaa.

Mieliala ja jaksaminen pitäisikin ottaa huomioon jo hoidon suunnittelussa. Huono hoitotasapaino johtaa komplikaatioihin ja lisäkustannuksiin. Masennus lisää kuolleisuutta.

Parhaita tuloksia on saatu lääkehoidon ja terapian yhdistelmillä. Kun sokeritasapaino paranee, myös masennuksesta on helpompi selvitä – tai toisin päin.

Kun tuetaan diabeteksen hoitoa ja autetaan selviytymään stressistä, masennuksesta tai muusta psykososiaalisesta kuormasta, saadaan parempia tuloksia kuin interventioissa, joissa keskitytään vain toiseen ongelmaan.

”Psykososiaalinen puoli tulisi aina olla mukana kokonaisuudessa. Jos toinen unohdetaan, toisenkin resurssit jäävät hyödyntämättä.”

Nuutinen muistuttaa, että psyykkisen työn vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan päästä – kuten myös seuraukset psyykkisen puolen unohtamisesta.

 

Diabeetikon masennus jää huomaamatta

Vaikka näyttö psyykkisten tekijöiden ja diabeteksen yhteydestä vahvistuu, jopa puolet depressioista jää diagnosoimatta. Masennuksen ja diabeteksen oireet sekoittuvat helposti, eikä lyhyillä vastaanotoilla ole aikaa perehtyä elämäntilanteeseen.

”Masennus on alihoidettua, ja sitä hoidetaan suurelta osin lääkkein, mikä ei diabeteksessa ole mielekkäintä, koska kyse on myös omahoidosta. Terapeuttista tukea hyödynnetään harvoin.”

Vain joka neljäs potilas maailmassa saa riittävää hoitoa. Suomessa terapia on suunnattu työikäisille, ja palveluita löytyy lähinnä yliopistopaikkakunnilta. Odotusajat ovat pitkiä.

”Senkin vuoksi potilaat saavat usein pelkkää lääkehoitoa. Vuosittain noin 4000 ihmistä jää eläkkeelle masennuksen vuoksi. Heistä vain joka kymmenes on saanut psykoterapiaa.”

Nuutinen kaipaa diabeteshoitoon lisää koulutusta masennuksen tunnistamisesta sekä mielen ja kehon yhteydestä. Tarvitaan myös lisää mielenterveyden asiantuntijoita ja henkilökuntaa kuulemiseen.

 

Auttajiakin on autettava jaksamaan

Potilas kokee helposti fyysisen ja materiaalisen tuen hyödyttömäksi, jos henkinen tuki puuttuu. Nuutinen haastoi kerran tyypin 1 diabeetikoille pitämällään kurssilla osallistujia miettimään, miltä diabeteksen hoitaminen tuntuu. Kurssin päätteeksi yksi osallistujista purskahti itkuun.

”Olen sairastanut diabetesta 30 vuotta, eikä kukaan ollut koskaan aikaisemmin kysynyt, miltä se tuntuu”, kuului selitys.

On todettu, että jopa hoitopaikan työhyvinvointi vaikuttaa hoidettavien sokeritasapainoon. Siksi myös ammattilaisten voinnista on pidettävä huolta.

”Työyhteisö, joka ei itse voi hyvin, ei voi auttaa kovin tehokkaasti.”

Nuutinen kehottaa tutustumaan Keroputaan psykiatrisen hoitoon ja miettimään, voisiko siitä ottaa mallia myös diabetestyöhön.

”Ihminen saa tukea silloin kun tarvitsee, siihen mihin tarvitsee, ja myös lähipiiri on otettu mukaan hoitoon.”

Kansanedustaja Erkki Virtanen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että varsinkin tyypin 1 diabeetikoille asetetaan liikaa suorituspaineita. Hän muisteli saaneensa moitteita Marjatta Stenius-Kaukoselta siitä, ettei noudata hoitosuosituksia.

”Sanoin, että jos noudatan niitä ihan tarkkaan, masennun niin, etten pysty pitämään hoidostani huolta. Kun hoidatte meitä diabeetikoita, antakaa meille myös vapauksia”, muistutti Virtanen.

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »