Päivitetty suositus: raskausdiabetes tärkeää hoitaa

09.08.2013

Raskausdiabeteksen päivitetty Käypä hoito –suositus kehottaa puuttumaan raskaudenaikaisiin sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin.

Sokeriarvojen kohoaminen viestii lisääntyneestä riskistä raskauden ja synnytyksen ongelmiin sekä äidin kohonneesta riskistä sairastua diabetekseen.

Äiti voi pienentää raskausdiabeteksen riskiä elintapamuutoksin: laihduttamalla normaalipainoon, liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Tarvittaessa turvaudutaan lääkehoitoon.

Raskausdiabetekseen sairastuneen äidin turvallisin synnytyspaikka on diabeetikoiden hoitoon perehtynyt synnytyssairaala, jossa vastasyntyneen mahdollisiin ongelmiin pystytään vastaamaan.

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan äidin poikkeavaa glukoosi- eli sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Yleensä tauti liittyy lihavuuteen ja sukurasitteeseen. Poikkeava glukoosirasituksen tulos on lihavuuden yleistymisen vuoksi lisääntymässä. Vuonna 2011 se todettiin noin 13 prosentilla suomalaisista synnyttäjistä.

 

Lapsen ja äidin terveysriskit nousevat

Äidin raskausdiabeteksen vaikeus, lihavuus ja suuri raskaudenaikainen painonnousu lisäävät makrosomiaa eli vauvan riskiä syntyä suuripainoisena. Makrosomia ja äidin huono sokeritasapaino (hypoglykemia) lisäävät vastaavasti synnytykseen liittyviä riskejä sekä vastasyntyneen hypoglykemian riskiä. Ensimmäisen syötön tulisi tapahtua ensimmäisen elintunnin aikana ja syöttöjen tulisi jatkua kahden tunnin välein.

Sokeriarvojen merkittävä nousu raskauden aikana suurentaa äidin riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Raskausdiabetes lisää myös lapsen riskiä kärsiä myöhemmin ylipainosta, sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä ja metabolisesta oireyhtymästä, erityisesti jos odottava äiti on ylipainoinen.

 

Hoitona ravitsemus, liikunta ja lääkkeet

Ravitsemushoito on äidin raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi. Raskausdiabetekseen sairastuneen äidin on erityisen tärkeää noudattaa yleisiä raskausajan ja diabeteksen ravitsemussuosituksia.

Turhan energian kertymistä kannattaa välttää ja liikkua vointinsa mukaan, sillä liikunta vaikuttaa edullisesti glukoositasapainoon. Työryhmä suosittelee, että ylipainoiset äidit pyrkisivät ehkäisemään painon nousua raskausdiabetesdiagnoosin jälkeen.

Kun diagnoosi on tehty, neuvolassa opetetaan äidille verensokeriarvojen oma- eli kotiseuranta. Veren glukoosipitoisuuden tavoitearvot omaseurannassa ovat ennen aamiaista ja muita aterioita alle 5,5 mmol/l ja tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l.

Lääkehoitoa tarvitaan, kun ravitsemus ei riitä pitämään sokeriarvoja kunnossa. Jos edellä esitetyt tavoitearvot ylittyvät, aloitetaan lääkehoito. Ensisijaisesti käytetään insuliinia, erityistapauksissa insuliinin ja metformiinin yhdistelmää. Insuliinihoito aloitetaan synnytyssairaalassa, ja sitä jatketaan synnytykseen saakka.

 

Synnytyksen erityispiirteitä

Raskausdiabetesta potevan äidin synnytyspaikka on diabeetikoiden hoitoon perehtynyt synnytyssairaala, jossa on valmius vastasyntyneen tehostettuun seurantaan ja hoitoon. Lääkehoitoa saaneiden äitien synnytyksen käynnistämistä tulee harkita 38. raskausviikon täytyttyä ja viimeistään laskettuun aikaan mennessä. Keisarileikkausta suositellaan, jos sikiön painoksi arvioidaan yli 4 500 grammaa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2008 laaditun raskausdiabeteksen Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja: Risto Kaaja, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys; Turun yliopisto ja Satakunnan keskussairaala; risto.kaaja@utu.fi

 

Työryhmän jäsenet:

Heidi Alenius, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkäri-toimittaja; Lempäälän terveyskeskus ja Kustannus Oy Duodecimin Lääkärin tietokannat

Tarja Kinnunen, FT, ETM, yliopistonlehtori; Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Nina Peränen, TtM, kätilö; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Tapani Rönnemaa, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys

Jouko Saramies, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, hallinnon pätevyys, ylilääkäri; Savitaipaleen terveyskeskus

Hanna Soukka, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Tyksin lasten ja nuorten klinikkaKari Teramo, LKT, professori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi, senioritutkija; HYKS:n naistenklinikka

Piia Vuorela, LT, dosentti, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja HUS Porvoon sairaala, Käypä hoito -toimittaja

Marja Vääräsmäki, LT, dosentti, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; OYS:n synnytys- ja naistenklinikka

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »