Professori Timo Otonkoski: sairaanhoitopiireille tutkimusbudjetit

11.12.2014

Professori Timo Otonkoski aikoo kuvata Kansallisessa Diabetesfoorumissa perustutkimuksen saavutuksia sekä uusia näköaloja, joita pitkäjänteinen työ voi lähivuosikymmeninä avata. Lastenlääkäri haluaa keskittyä erityisesti tyypin 1 diabetekseen.

”Tyypin 1 diabeteksen merkittäviä ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. Hoitotasapaino on pysynyt keskimäärin huonona, eikä sairautta ole opittu ehkäisemään”.

Isoja kysymyksiä on ratkaisematta, ja tähän tarvitaan perustutkijoiden ja kliinikoiden yhteistyötä.

”Lääketieteelliseen tutkimukseen on vaikeaa saada nuoria lääkäreitä, koska uran rakentaminen on vaikeaa. Lyhyt apurahakausi ilman jatkoa ei houkuttele. Moni lahjakas ihminen toteaa, ettei jaksa taistella.”

Kuvaavaa on, että Otonkoski on omassa 15 hengen tutkimusryhmässään ainoa lääkäri, muut jäsenet ovat biologeja. Suomessa syntyy paljon lääketieteen väitöskirjoja, mutta vähän tutkijalääkäreitä.

”Monet lääkärit tekevät väitöskirjan vain saadakseen hyviä virkoja. Väitöskirjoja voisi tehdä vähemmänkin, mutta niille jotka sen tekevät, työn pitäisi olla lähtölaukaus tutkijan uralle.”

Solunsiirroista lääkekehitykseen

Otonkosken ryhmä tutkii Biomedicumissa, kuinka insuliinia tuottavia saarekesoluja kehitetään kantasoluista.

Ihmisen iho- ja verisoluista valmistetaan pluripotentteja eli monikykyisiä kantasoluja. Solut taannutetaan vaiheeseen, jossa ne eivät ole vielä erikoistuneet osaksi mitään tiettyä kudosta. Tämän jälkeen solut erilaistetaan halutuiksi erikoistuneiksi soluiksi.

Tyypin 1 diabetesta voidaan hoitaa kuolleilta luovuttajilta saaduilla saarekesoluilla, mutta tätä on tarjolla vain harvoille. Saarekesolujen tuottaminen laboratorioissa saattaa tuoda solunsiirtohoidot massojen ulottuville.

”Vielä solujen siirtämistä tärkeämpää on oppia ymmärtämään sairauden mekanismeja ja kehittämään lääkkeitä, joilla voidaan esimerkiksi estää diabeteksen syntyminen tai  korvata insuliinihoito. Tyypin ykkösessä minkäänlaista toimivaa ehkäisykeinoa ei ole. Perustutkimusta tarvitaan edelleen sen löytämiseksi.”

Kantasolututkimus voi auttaa kehittämään hoitoja myös sairauksiin, joihin ei ole vielä minkäänlaista lääkitystä.

Yliopistosairaalan täytyy myös tutkia

Erityisvaltionosuuksien eli EVO-rahoituksen supistuminen on surkastuttanut kliinistä tutkimusta. Otonkosken työhön vaikutus on ollut vähäisempää, koska EVO-rahoituksen osuus on melko pieni. Pääosa rahoituksesta tulee EU:lta, Suomen Akatemialta, Tekesiltä sekä ulkomaisilta ja kotimaisilta säätiöiltä.

”EVO-rahoituksesta riippuvaiset tutkijat ovat pulassa. Pitkäjänteinen rahoitus on turvattava, sillä ilman jatkuvuutta ei voida ratkaista isoja kysymyksiä.”

Yksi ongelma on myös se, että yliopistosairaalat ovat viime vuosina keskittyneet hoitoon ja karsineet tutkimustoimintaa sekä yhteistyötä yritysten kanssa. Otonkoski toivoo, että sote-uudistus palauttaa tutkimusmyönteisyyden ja –rahan sairaaloihin.

”Täällä HUSissa on lähdetty viemään asioita oikeaan suuntaan. On perustettu oma tutkimusbudjetti, joka on kasvamassa. Toivottavasti jatkossa ei olla niin riippuvaisia siitä, kuinka paljon valtiovalta osoittaa tutkimukseen määrärahoja.”

Toistaiseksi tutkimusbudjetti on vaatimaton, mutta periaatteessa sairaanhoitopiiritkin voisivat turvata pitkäjänteisen tuen.

”Tällaista varmasti tarvitaan lisää. Osa ”firman” rahoista pitää laittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen”.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen kantasolututkimuksen professori Timo Otonkoski tarjoilee perustutkimuksen hedelmiä 24.2. Kansallisen Diabetesfoorumin päätapahtumassa.

 KUVA: EIJA HILTUNEN

Lue myös:

Enterovirus lisää tyypin 1 diabeteksen riskiä

Professori Leif Groop varoittaa melatoniinin diabetesriskistä

Suomeen tulee lisää diabeteskeskuksia

Diabeteksesta voi kehittyä ihmisen normaalivaihe

Diabetesrokote etsii jättirahoitusta

Foorumilla

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »

Hae ajoissa tukea psyykkisiin oireisiisi!
Psykoterapeutti Riitta Rauhala muistuttaa, että työikäinen diabeetikko on etuoikeutettu saamaan psykiatrista apua.

21.01.2013 Lue lisää »