Ruokakasvatus kiinnostaa kuntia

23.05.2014

Leikki-ikäisille suunnattu ruokakasvatus kiinnostaa yhä useampia kuntia niin paljon, että ne ottavat sen osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaansa, kertoo projektipäällikkö Auli Pölönen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

Pölösen mukaan Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanketta kohtaan on osoitettu suurta kiinnostusta, ja sen ansiosta on koulutettu tuhansia ammattilaisia ruokakasvatusta edistämään.

Projektipäällikkö Auli Pölönen PSHP:sta kertoo, että ruokakasvatushanke on lisännyt kasvisten, marjojen ja vihannesten syöntiä ja vähentänyt ruuan hävikkiä.

Taustalla on se, että ylipaino on lisääntynyt 3- ja 5-vuotiaiden leikki-ikäisten ryhmissä ja jopa tyypin 2 diabetesta on alkanut esiintyä. Näitä havaintoja on tehty aiemmissa Pirkanmaalla toteutetuissa hankkeissa.

"Ensimmäisessä kokouksessa tuli esiin, että tähän täytyy puuttua ja kiireesti. Sama viesti tuli kaikista kunnista, jotka kiersimme vuoden 2004 alussa", Pölönen muistelee.

Ruokakasvatuksessa sovitaan päivähoidon ja vanhempien kanssa pelisäännöt. Tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen, tukea monipuolisia ruokatottumuksia ja lisätä marjojen ja hedelmien syömistä päivähoidossa ja kotona.

Hankkeessa on sovellettu ranskalaisen Jaques Puisaisin kehittämää Sarpere-menetelmää, joka perustuu viiden aistin löytämiseen ja kokemukselliseen oppimiseen.

Päiväkodissa sahattiin pöydänjalat

Esimerkiksi Tampereella lapset ovat saaneet tutustua ruokaan tutkimalla sen ulkonäköä sekä tunnustelemalla, kuuntelemalla, haistamalla ja maistamalla.

"Hajuaisti on hyvin voimakas perusaisti ja saattaa tuoda hyvinkin varhaiset muistot elävinä mieleen lapsuudesta. Makuaistissa on geneettistä perimää. Toiset ovat makeaan mieltyneitä ja toiset inhoavat karvaita makuja todella paljon."

Hankkeessa kehitettiin ruokapalveluita paremmin lapsille sopiviksi, ja joissakin kunnissa laadittiin niin kutsuttuja pedagogisia ruokalistoja.

"Yhdessäkin päiväkodissa katkaistiin ruokapöydästä jalat, että päästiin lapsen tasolle. Kun lapsi osallistuu ja ottaa ruokaa itse, hänelle kehittyy tunne siitä, mikä on riittävästi ja mikä liikaa."

Ruokakasvatushankkeen ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia. Kasvisten, marjojen ja vihannesten kulutus on lisääntynyt ja ruoan hävikki on pienentynyt.

"Ruokailutilanteet ovat rauhoittuneet, ruokailukasvatus on tullut tietoiseksi osaksi päivähoidon arkea", Pölönen kertoo.

Vaikka ruokakasvatus on päätynyt varhaiskasvatussuunnitelmiin, diabetesriskeissä riittää yhä tekemistä.

"Työ ei suinkaan ole tehty, vaan vasta alussa. Kaikkein tärkein asia on lapsi. Tämä on monessa paikassa jo yhdistetty liikuntaan. Hyvinvoinnin perusta ei rakennu vain ravitsemuksen kautta vaan yhteistuumin", Pölönen muistuttaa.

Auli Pölösen esitys diabetesfoorumissa:

Lasten ruokakasvatus puntarissa

Lue myös

Lapsi sairastuu monta kertaa

Lisätty sokeri voi nostaa lasten verenpainetta

Säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta

Sokerilimut lihottavat myös pikkulapsia

Marjat hedelmät ehkäisevät, niistä tehdyt mehut lisäävät diabetesta

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »