Sote suosii diabeteskeskuksia

03.03.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus suosii pitkäaikaissairauksien hoidon keskittämistä myös järjestämisalueita suurempiin kokonaisuuksiin. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin koko maan kattava diabeteksen osaamiskeskus.

”Se olisi eräänlainen kotipesä, jonne koottaisiin parhaat käytännöt – esimerkiksi miten ehkäistään, tunnistetaan ja hoidetaan. Fokusointi ja keskittäminen toisi tutkimukseenkin lisää voimaa”, sanoo Diabetesfoorumissa puhunut Haatainen.

Keskus voisi sijaita fyysisesti jonkun yliopistosairaalan yhteydessä, mutta pääasiassa se olisi virtuaalinen verkosto, joka jakaisi osaamistaan kaikille palvelua tuottaville yksiköille sekä potilaille.

”Toiminta perustuisi vahvaan dialogiin ja yhteistyöhön järjestöjen, teknologiatoimittajien, yksityissektorin sekä yhteiskunnan päätöksentekijöiden kanssa. Tekniikka ei ratkaise kaikkea, mutta jos sen avulla helpotetaan itsehoitoa, vapautuu resursseja myös niille, joilla itsehoito ei ole niin hyvin hallussa.”

Jäykkä organisaatio hoitaa kalliisti

Haatainen uskoo, että hallinnollinen integraatio lisää tasa-arvoisuutta, kun hoito- ja palvelupolut sujuvoituvat. Nykyisestä organisaatiokeskeisestä mallista pitäisi luopua ja nostaa potilas sivuosasta keskiöön, valmennuksen ja ohjauksen kohteeksi.

Haatainen muistuttaa, että jo pelkät diabeteksen hoitokustannukset on 15 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.

”Diabeteksen aiheuttamat lisäsairaudet nostavat kustannuksia merkittävästi. Tyypin 1 diabeteksessa niiden vaikutus on 6-kertainen ja tyypin 2 diabeteksessa 4,5-kertainen. Diabeteksen aiheuttamista tuottavuuskustannuksista ennenaikainen eläkkeelle jääminen aiheuttaa puolet.”

Yhdestä paikasta johdettu osaamiskeskus voisi helpottaa diabeteksen ehkäisyä ja siten myös pienentää taudin kustannuksia.

Sairaat tunnistettava, valta julkisella

Haatainen muistuttaa, että laki uudistaa rakenteita, mutta toiminta muuttuu vasta, kun kulttuuri muuttuu. Diabeteksen hallintaa vaikeuttaa ikääntyminen sekä puutteellinen ehkäisy ja tunnistaminen.

”Sairauteen liittyvä sosiaalinen puoli ei aina ihan toimi. Siitä on osoituksena se, että meillä kävelee kaduilla 100 000 ihmistä, jotka eivät tiedä, että heillä on kakkostyypin diabetes. Olisivat varmaan kiinnostuneita tietämään ja hoitamaan sen, jos vain tietäisivät.”

Haataisen mielestä ohjat kuuluvat julkiselle sekotorille, koska kyse on päivittäistä tukea tarvitsevista ihmisistä.

”Kun haetaan jotain osiota, palvelua, niin siinä voidaan tietysti miettiä, voiko tuottaa jonkun osan siitä yksityinen. Kokonaisuuden täytyy olla julkisesti johdettu.”

Kela säilyttäisi yksityiskäynnit

Kelan esittämä sairausvakuutusten yhteisrahoitteinen malli pyrkii säilyttämään nykyisen sairausvakuutuksen vahvuudet ja samalla poistamaan monikanavarahoituksen ongelmia.

Kumppanuuksiin perustuvassa mallissa yksityinen terveydenhuolto toimisi yhä julkisten toimintojen rinnalla, mutta sote-alueen ohjauksessa. Viime vuonna Kela-korvauksia sai vajaat neljä miljoonaa suomalaista. Käyntejä oli todennäköisesti enemmän.

”Olisi aika kova haaste, jos ne kaikki siirtyisivät julkiselle puolelle”, perustelee Kelan kehittämispäällikkö Tiina Pikkarainen.

Yhteisrahoitteisessa mallissa valtion miljardin euron osuus siirrettäisiin sote-alueille.

”Sote-alueen rahoitusosuus määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon sen asukkaat ovat saaneet sairausvakuutuskorvauksia. Tällöin kannustetta siirtää kustannuksia sairausvakuutukselle ei enää olisi.”

Perustana olisi Kela-korvausten järjestelmä ja mieluiten nykyistä suurempi korvaustaso, jotta kaikilla olisi valinnanvapaus tuloista riippumatta.

”Nykyjärjestelmässä on paljon kehitettävää, mutta siinä on myös paljon hyviä asioita”, Pikkarainen sanoo.

Lue myös:

Tutkimus ja hoito keskitetymmiksi

Eduskunta polkaisi varaslähdön diabetespäivään

Suomeen tulee lisää diabeteskeskuksia

Espoon diabeteskeskus lyhensi jonot

Ministeri Paula Risikko: uusi Dehko kohentamaan terveyskeskusten diabeteshoitoa

Foorumilla

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »

Hae ajoissa tukea psyykkisiin oireisiisi!
Psykoterapeutti Riitta Rauhala muistuttaa, että työikäinen diabeetikko on etuoikeutettu saamaan psykiatrista apua.

21.01.2013 Lue lisää »