Soteen kaivataan uusia kulmia

06.03.2015

Sote-paneeli vasemmalta: juontaja Annika Damström, Heikki Pärnänen, Annika Saarikko, Päivi Metsäniemi, Risto Mäkinen ja Pirjo Ilanne-Parikka.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus siirtyy uudelle hallitukselle, mutta keskittämisen tarve pysyy. Diabetesfoorumin sote-paneeli käsitteli aihetta pitkäaikaissairauksien näkökulmasta.

Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan erikoisosaamista tarvitsee lähinnä tyypin 1 diabetes.

”Tyypin 2 diabetes on niin yleinen sairaus, että tavoitteelliseen ja hyvään hoitoon pitää päästä perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Vaativan diabeteksen hoito täytyy keskittää. On luotava laadun seurantajärjestelmä, joka ohjaa hoitoa oikeisiin ketjuihin."

Vaikka sote-uudistus on paljon esillä, diabeteksesta puhutaan kansanedustaja Annika Saarikon (kesk) mielestä liian vähän.

”Siihen nähden mikä on sen volyymi taloudellisesti ja miten suurta määrää ihmisiä se koskettaa, aihe on aivan liian vähän esillä.”

Puhutaan rohkeammin rahasta

Saarikko arvelee, että yksilön vapautta ja riippumattomuutta korostetaan liikaa. Ihminen ei halua ottaa todesta esimerkiksi lääkärin muistutusta siitä, että jokainen on vastuussa omasta terveydestään.

”Uskalletaanko todella puhua siitä, mitä mikäkin maksaa”, Saarikko miettii.

Lääkäriliiton johtajan Heikki Pärnäsen mielestä rahoituksen, järjestämisen ja tuotannon kokonaisuus pitäisi ratkaista yhdellä kertaa. Siksi on hyvä katsoa esitys terveydenhuollon rahoitusuudistuksesta ennen palvelurakenteen järjestämistä.

”Tärkeintä on määritellä mitä yhteiskunta haluaa tarjota jäsenilleen terveydenhuollossa. Rahoitus tulee järjestetää niin, että se tukee yhdenmukaista hoidon saamista, ja palvelujärjestelmässä on olltava sekä tärkeitä lähipalveluita että erityispalveluita."

Helsingin kaupungin johtajalääkäri Risto Mäkinen ja Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kannattavat seurannan kehittämistä, mutta Mäkisen mukaan ensiksi olisi hyvä määritellä mitä halutaan saavuttaa.

Määritellään tavoitteet ja mittarit

Terveystalon kehittämisylilääkärin Päivi Metsäniemen mukaan potilastiedon hyödyntämisessä on paljon parannettavaa ja vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan mittareita.

”Tämä on ihan keskeistä, tarvitaan tietoon perustuva strategia, jota pystytään johtamaan niin, että nähdään tulokset ehkäisystä sekä hoidosta.”

Metsäniemi esitteli Käypä hoitoon perustuvaa Terveystalon strategiaa, jolla työterveyshuolto tunnistaa riskipotilaat. Helsingin kaupungin johtajalääkäri Risto Mäkinen tunnusti kadehtivansa mallia: yksityiselle toiminta kassavirtaa, julkiselle kustannus.

Mäkisen mukaan häneltä ei kysytä hoidon tuloksia, vaan sitä, kuinka hyvin hän on pysynyt budjetissa.

”Olisi kiva nähdä sellainen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä, joka määrittelisi tilauksen sillä tavalla, että kertoisi mitä halutaan saada aikaiseksi. Sitten sille voisi määritellä mittarit, ja sen jälkeen päästäisiin käsiksi vaikuttavuuden arviointiin.”

Lue myös:

Tutkijat, yritykset ja terveydenhuolto samaan pöytään

Sote suosii diabeteskeskuksia

Kohti tuloksellisempaa diabeteksen ehkäisyä

Tutkimus ja hoito keskitetymmiksi

Eduskunta polkaisi varaslähdön diabetespäivään

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »