Uutta asennetta tutkimukseen

05.03.2015

Panelistit vasemmalta: Mikko Alkio, Mikael Rinnetmäki, Marjukka Mäkelä, Tero Saukkonen, Eveliina Huurre ja Anne-Mari Virolainen.

Lääketieteellinen tutkimus kaipaa Suomessa pikemminkin yhteistyötä ja keskittymistä kuin merkittävästi lisää yhteiskunnan tukea. Näin voi tulkita ainakin Diabetesfoorumin tutkimusteeman päättäneestä paneelikeskustelusta.

Vaikka panelistit itse työskentelevät lähellä tutkimusta ja tuotekehitystä, he näkevät ongelmia myös alan sisällä. Esimerkiksi Novo Nordisk Farman lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen sanoo, että pienet yksiköt nostavat potilaskohtaisia hintoja.

”Ei tutkimus ole Suomessa liian kallista, mutta kilpailukykyisenä pysymiseen tarvitaan suurempia tutkimusyksiköitä.”

Terveysalan kasvustrategiaa vetänyt asianajaja Mikko Alkio on pitkälti samaa mieltä.

”Iso ongelma on se, että diabetestutkimus on hajaantunut useisiin yliopistoihin ja sairaaloihin. Järjestelmän monimutkaisuus estää laajamittaisen yhteistyön eri toimijoiden kesken.”

Vahvuudet pitää hyödyntää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä toivoo, että perustutkimuksessa keskityttäisiin Suomelle tärkeisiin asioihin, kuten tyypin 1 diabeteksen selvittämiseen ja torjumiseen.

”Järjestelmämme toimivuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen takia on tärkeää, että tutkimme myös sitä, miten tutkimustulokset siirtyvät arjen käytännöiksi.”

Mäkelän mukaan tutkimusympäristö paranee entisestään, kun Kanta-arkisto kokoaa terveystiedot yhteen paikkaan.

”Silloin tulee mahdolliseksi seurata sitä, mikä on diagnostisten tutkimusten ja hoitojen arkivaikuttavuus pitkällä aikavälillä. Se on äärimmäisen tärkeä tieto, kun tutkitaan diabeteksen kaltaisia pitkäaikaissairauksia.’’

Rahaakin tarvitaan

Kliiniset lääketutkimukset ovat vähentyneet Suomessa pitkään. Viime vuonna tehtiin uusi pohjanoteeraus, kun Fimea sai ilmoituksen vain 128 tutkimuksesta.

Valtion tuki on laskenut myös tasaisesti koko 2000-luvun. Paneelikeskustelua alustaneet professorit Timo Otonkoski ja Pekka Puska pitävät EVO-rahoituksen laskua hyvin huolestuttavana.

Kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen (kok) mukaan poliitikkojen on kannettava leikkauksista vastuu.

”Eduskunta on päättänyt, että seuraavan hallituksen pitää selvittää leikkausten vaikutukset. Lisäksi vaadimme selvitystä siitä, että miten tutkimusrahoitus palautetaan kestävälle tasolle”, Virolainen sanoo.

Alkio muistuttaa, että 1990-luvun lamasta sekä 2000-luvun alusta on näyttöä siitä, että oikein kohdennetut tutkimusinvestoinnit kannattavat. Hänen mukaansa terveysalan tarve on muutama kymmenen miljoonaa euroa ja esimerkiksi diabeteksen tutkimuskeskuksen 3–5 miljoonaa euroa vuodessa.

Kasvuyrittäjä Mikael Rinnetmäki toivoo yliopistoja ja tutkijoita mukaan yhteistyöhön, tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä keskittymistä Suomelle tärkeisiin asioihin ja lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen fyysistä keskittymistä.

Kumppania täytyy haluta

Sensotrendin Mikael Rinnetmäen mukaan kasvuyrittäjät törmäävät kokovaatimuksiin ja muihin kilpailutusten hankintaehtoihin. Pilotteihin pääsee, mutta hyvätkin tulokset kaatuvat byrokratiaan tai suljettuihin rajapintoihin.

”Askel kokeilukulttuurista kaupalliseen toimintaan on vaikea. Monessa paikassa toistetaan samoja pilotteja, koska siihen saa rahaa. Muualla kehitetyn idean jalostaminen ei onnistu.”

Rinnetmäen mukaan ulkomainen kiinnostus kertoo, että tutkimusympäristössä on paljon hyvääkin. Sitran johtava asiantuntija Eveliina Huurre muistuttaa, että kansainvälisten investointien saaminen edellyttää aitoa yhteistyötä.

”On strateginen valinta, että kumppania todella halutaan eikä oteta vain kun on pakko.”
Alkion mielestä asia on Suomessa herkempi kuin Ruotsissa tai Tanskassa.

”Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ei voi toteuttaa ilman uutta asennetta. Jos löydämme sen, kansainvälisiä investointeja tulee, ja sillä on valtava merkitys kansantaloudelle.”

Alkio uskoo, että myös diabeteksen perustutkimus saa osansa.

”Kun lähestytään soveltavaa tutkimusta, valtion rooli vähenee ja markkinoiden osuus kasvaa.”

Lue myös

Näin voitetaan tyypin 1 diabetes – tehtävänä beetasolujen palauttaminen

Tutkimus ja hoito keskitetymmiksi

Talouskasvu ja potilaat tarvitsevat tutkimusrahaa

Professori Timo Otonkoski: sairaanhoitopiireille tutkimusbudjetit

Diabetesrokote etsii jättirahoitusta

Foorumilla

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »

Hae ajoissa tukea psyykkisiin oireisiisi!
Psykoterapeutti Riitta Rauhala muistuttaa, että työikäinen diabeetikko on etuoikeutettu saamaan psykiatrista apua.

21.01.2013 Lue lisää »