Diabeteksen hinta

Lisäsairaudet tekevät hoidosta kallista ja nostavat kustannukset miljarditasolle, kun mukaan lasketaan diabeteksen vuoksi menetetty työpanos. Diabeteksen lisäsairauksia voidaan estää hyvällä ja oikea-aikaisella hoidolla.

Hoitoa saavien tyypin 2 diabeetikoiden määrä tulee kaksinkertaistumaan 12 vuoden välein.

Tyypin 2 diabetes lyhentää eliniän odotetta 5-10 vuotta.³

Diabeteksen kokonaiskulut yhteiskunnalle kasvoivat kymmenessä vuodessa (1998-2007) 83 prosenttia. Hoidon kulueristä kasvoivat eniten erikoissairaanhoidon avohoitokustannukset.¹

Vuonna 2007 diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat 1 304 miljoonaa euroa, josta diabetes aiheutti 832,6 miljoonaa. Diabeetikkojen sairauspäivistä, ennenaikaisista eläkkeelle jäämisistä ja kuolemista aiheutui yhteensä 1333 miljoonan euron tuottavuuden menetys. Tästä 671,9 miljoonaa johtui diabeteksesta. Diabeteksen osuutta ennenaikaisista kuolemista ei erotettu, joten luku on isompi. Näinkin laskien diabeteksen osuus diabeetikkojen 2,6 miljardin euron kokonaiskustannuksista on 1,5 miljardia euroa.

Tuotannon menetys laskettiin kertomalla 16–58-vuotiaiden diabeetikkojen saamatta jäänyt potentiaalinen työpanos sukupuolittaisella keskipalkalla ja lisäämällä sairauspäivärahat.¹

Diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat 8,9 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna 2007.¹

Diabetesta sairastavan hoito on kallista, kun huono hoito on aiheuttanut lisäsairauksia, kuten sydän- ja aivoinfarkteja tai munuaistautia. Lisäsairaudet vähintään kolminkertaistavat diabeteksen sairaanhoidon kustannukset. Kansantaloudellisesti on järkevää hoitaa diagnosoituja diabetespotilaita niin hyvin, että lisäsairaudet voidaan estää tai siirtää. Lisäsairauksilta välttyneen potilaan sairaanhoidon kustannukset eivät juuri poikkea diabetesta sairastamattoman verrokkihenkilön kuluista.¹

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osuus diabeteshoidon kokonaiskustannuksista.
¹ ²

Lääkeiden osuus hoidon kokonaiskustannuksista.¹ ²

Diabetesta ja sen esiasteita sairastaa tietämättään noin 200 000 suomalaista. On tärkeää saada heidät hoidon piiriin ennen lisäsairauksien puhkeamista.¹ ⁴

Kansallinen diabetesohjelma

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO tutki 2000-2010 tyypin 2 diabetesta sekä diabeteksen lisäsairauksia, kehitti diabeteksen hoitoa ja tuki diabeetikon omahoitoa. Kansallista diabetesohjelmaa koordinoi Suomen Diabetesliitto. Ohjelman loppuraportin ja tutkimustietoa sairauden kustannuksista löydät diabetesliiton Dehko-sivulta.

Diabetesbarometri

Diabetesbarometri kokoaa yhteen pääasiassa Suomessa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä sairauden ehkäisystä ja hoidosta. Diabetesbarometri tarjoaa ajantasaista tietoa diabeteksesta ja sen lisäsairauksista, niiden hoitomuodoista sekä hoidon laadusta ja kustannuksista. Diabetesbarometri diabetesliiton sivulla.

 

Grafiikan lähdetekstit:

¹ Jarvala T, Raitanen J, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. DEHKO ja Suomen Diabetesliitto, 2010.
² FinDM II . Sund R & Koski S. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen – Tekninen raportti. Suomen Diabetesliitto. 2009.
³ Clarke PM ym. UKPDS 68. Diabetologia 2004;47:1747-59. Narayan KM ym. JAMA 2003;290:1884–90. Emerging Risk Factors Collaboration. N Engl J Med 2011;364:829-41. Franco OH ym. Arch Intern Med 2007;167:1145-51.
⁴ Salopuro T ym. Suomen Lääkärilehti 2010;65:2381-2387. Koski Sari: Diabetesbarometri 2010. Suomen Diabetesliitto ry.

TIEDEUUTISET

Jokainen tv-tunti lisää diabetesriskiä
02.04.2015 Lue lisää »

Raskausdiabeteksen jälkeinen lihominen altistaa tyypin 2 diabetekselle
19.03.2015 Lue lisää »

Foorumilla

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »

Hae ajoissa tukea psyykkisiin oireisiisi!
Psykoterapeutti Riitta Rauhala muistuttaa, että työikäinen diabeetikko on etuoikeutettu saamaan psykiatrista apua.

21.01.2013 Lue lisää »