Sairauden tyypit

Diabetes on ryhmä sairauksia, joille on tyypillistä veren liian suuri glukoosi- eli sokeripitoisuus. Tauti jaetaan perinteisesti tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Päätyyppien lisäksi erotetaan muun muassa raskausdiabetes, aikuistyypin diabetes nuorena sekä haimasairaudesta johtuva diabetes.

Luokitus ei ole kaikilta osin selkeä vaan perustuu konsensusmääritelmiin. Diabeteksen yleistyessä erot tyyppien 1 ja 2 välillä ovat hämärtymässä, ja esimerkiksi Käypä hoito –suosituksessa jakoa alaryhmiin ei enää pidetä hoidon valinnan ainoana perusteena. Luokituksia tärkeämpää on ottaa huomioon taudin vaikeusaste ja pyrkiä hoitoon, joka ehkäisee komplikaatioita tehokkaasti.

Tyypin 1 diabetes

Insuliininpuutoksesta johtuva Tyypin 1 diabetes puhkeaa yleisimmin ennen 15 vuoden ikää, mutta sairastua voi missä iässä tahansa. Taipumus voi periytyä, mutta myös ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta taudin puhkeamiseen.

Ympäristötekijöitä ei runsaasta tutkimuksesta huolimatta vielä tunneta. Lasten sairastumista tyypin 1 diabetekseen on Suomessa seurattu 1960-luvun puolivälistä. Siihen sairastuu vuosittain yli 600 alle 15-vuotiasta lasta. Suomalaisten sairastuvuus onkin ikäryhmässä maailman korkein.

Suomessa sairastui 1990-luvulla 40 lasta 100 000:sta, muualla Euroopassa keskimäärin 10 lasta. Sairastuvuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä kaikkialla tasaisesti 3 prosenttia vuodessa. Syytä tähän ei tiedetä.

Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikoa,
suhteellisesti eniten maailmassa.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksessa elimistön herkkyys insuliinille on heikentynyt. Tästä käytetään nimitystä insuliiniresistenssi. Insuliinin säätelemä sokerin siirtyminen verestä soluihin on häiriintynyt. Jotta sokeri siirtyisi soluihin, haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän. Lopulta haiman insuliinia valmistavat solut väsyvät, verensokeri nousee ja diabetes puhkeaa. Tyypin 2 diabetes kuuluu niin sanottuun metaboliseen oireyhtymään.

Kohonneen veren glukoosin lisäksi tautiin liittyy häiriö veren rasva-arvoissa, kohonnut verenpaine ja vyötärölihavuus. Noin 85 prosenttia kaikista diabeetikoista on tyypin 2 diabeetikoita. Se ilmaantuu yleensä 30. ikävuoden jälkeen, usein eläkeiässä. Tyypin 2 diabetesta havaitaan nykyään myös nuorilla.

Kolmasosalla ihmisistä on sairauteen perinnöllinen taipumus, jota voi estää liikunnalla ja painonhallinnalla. Keski-ikäisellä, 15 kiloa ylipainoisella, on 10–20-kertainen riski sairastua diabetekseen kuin normaalipainoisella. Tyypin 2 diabetes on erittäin nopeasti lisääntyvä terveysongelma.

Suomessa noin 250 000 diagnosoitua tyypin 2 diabeetikkoa ja arviolta 200 000 diagnosoimatonta.

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes eli gestaatiodiabetes tarkoittaa veren sokeripitoisuuden suurenemista raskauden aikana. Verensokeri normaalistuu synnytyksen jälkeen, mutta yhdelle kymmenestä puhkeaa tyypin 1 diabetes, ja jos ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, 30 prosentille myöhemmin tyypin 2 diabetes. Raskausdiabeteksessa ruokavaliohoito on keskeistä. Energiansaantia on syytä vähentää, esimerkiksi 1600–1800 kilokaloriin vuorokaudessa.

Tavoitteena on rajoittaa painonnousu raskauden aikana enintään 7–8 kiloon. Raskausdiabetesdiagnoosin jälkeen äiti aloittaa veren sokeripitoisuuden omaseurannan. Hän mittaa arvon ennen aamiaista sekä tunti sen ja pääaterioiden jälkeen, tarvittaessa myös ennen aterioita, yhteensä 4–6 mittausta vuorokaudessa. Näiden mittausten perusteella arvioidaan lääkityksen tarve.

LADA-diabetes

Piilevä autoimmuunidiabetes LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) on tyypin 1 diabeteksen alalaji, joka puhkeaa aikuisiällä. Seurauksiltaan se on pitkälti samanlainen tauti kuin nuoruudessa tai lapsuudessa alkava tyypin 1 diabetes. Haiman beetasolut tuhoutuvat ja insuliinintuotanto heikkenee, mutta hitaammin kuin tyypin 1 diabeteksessa, minkä vuoksi tauti havaitaan vasta aikuisiässä. LADA:aa onkin kutsuttu tyypin 1,5 diabetekseksi.

Iän vuoksi LADA-diabeetikot diagnosoidaan usein virheellisesti aikuistyypin diabeetikoiksi. Joka kymmenes suomalainen tyypin 2 diabeetikko sairastaakin diagnosointihetkellä LADA-tyyppiä. Väärä lääkitys voi johtaa siihen, että sairauden eteneminen täyteen insuliinipuutokseen nopeutuu. Siksi oikea diagnoosi on tärkeää.

LADA-diabeetikot ovat tyypin 2 diabeetikkoja keskimääräistä laihempia ja nuorempia. Heillä on veressään insuliinin puutokseen johtavia vasta-aineita, jotka voidaan tunnistaa laboratoriokokeissa Laihaksi tyypin 2 diabeetikoksi luokiteltu LADA-diabeetikko saattaa laihtua insuliininpuutteen vuoksi lisää, ja asia korjaantuu vasta insuliinihoidolla.

Sairastumishetkellä insuliinihoitoa ei tarvita, mutta 5–10 vuoden päästä joka toinen LADA-diabeetikko tarvitsee insuliinia. Mitä nuorempi potilas on, sitä nopeammin oma insuliinintuotanto tyrehtyy.

Aikuistyypin diabetes nuorena

Aikuistyypin diabetes nuorena eli MODY (maturity-onset diabetes in the young) on perinnöllinen diabetestyyppi, jota sairastaa alle viisi prosenttia diabeetikoista. Sairaus periytyy vallitsevasti, joten jos toisella vanhemmista on sairaus, puolet lapsista perii sen. Nimensä mukaan se puhkeaa nuorella iällä, usein jo teini-iässä. Potilaat ovat yleensä normaalipainoisia.

MODY-diabetesta on monta eri tyyppiä. Yleensä verensokerit ovat kohonneet vain lievästi ja reagoivat hyvin suun kautta nautittaville lääkkeille. Muita, harvinaisia geneettisiä tyyppejä ovat mitokondriaalinen diabetes ja neonataalidiabetes.

Sekundaaridiabetes

Diabetes voi myös syntyä seurauksena muista sairauksista ja tiloista, jotka vaikuttavat insuliinineritykseen tai insuliiniherkkyyteen. Tällaisia ovat esimerkiksi sappikivitaudin tai runsaan alkoholin käytön aiheuttama haimatulehdus, haiman traumat tai poisto, raudan kertymäsairaus hemokromatoosi, Cushingin oireyhtymä eli kortisolin liikatuotanto, kasvaimet kuten feokromosytooma sekä kasvuhormonin liikaeritys akromegalia. Insuliinia tuottavat saarekesolut sijaitsevat haimassa, joten haimasairaudet voivat häiritä niiden toimintaa.

Diabeteksen syy on vaihtelevan asteinen insuliinin puutos ja hoidoksi tarvitaan tabletteja tai insuliinia.


Linkkejä:
Ladalla kakkosesta ykköseksi (Diabetesliitto)
Suoliston puolustusjärjestelmä ja tyypin 1 diabetes (KTL)
Tarkka diagnoosi on hyvän hoidon perusta (Klas Winell)

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Käypä Hoito –suositus, Duodecim Terveyskirjasto.

TIEDEUUTISET

Diabetesrokote lähestyy, eläinkokeet onnistuivat
20.11.2017 Lue lisää »

Pandemrix-rokote ei lisännyt lasten diabetes-riskiä
27.10.2017 Lue lisää »

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »