Yhdessä diabetes kuriin

Kansallinen diabetesfoorumi on terveydenhuollon yhteishanke, johon osallistuu useita, eri näkökulmia edustavia yhteisöjä ja organisaatioita. Kaikkia yhdistää tahto muuttaa diabeteksen kulkua yhteiskunnassa: ehkäistä sairauden puhkeamista, edistää sen varhaista toteamista tai kehittää hyvää ja vaikuttavaa diabeteksen hoitoa.

Foorumi kokoaa laajasti suomalaisia terveydenhuollon päättäjiä hakemaan ratkaisuja diabeteksen kasvun pysäyttämiseksi. Haluamme vähentää inhimillistä kärsimystä ja keventää yhteiskunnan taloudellista taakkaa.

 


AJANKOHTAISTA

Sote tuo lisää diabeteshoitajia ja tasa-arvoa, vakuuttavat asiantuntijat

09.01.2018

Ehkäisytyö on laiminlyöty, asiantuntijoita ei kuunnella, diabeteshoitajat on unohdettu ja hoitopolku pätkii. Näin voi tiivistää diabetesvaikuttajien suurimmat pelot sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta kohtaan.

Sote-uudistuksen valmistelijat toivat kuitenkin diabetesfoorumiin aivan toisenlaista viestiä.

”Ministeriössä on tänäänkin keskusteltu erikoisosaajien, kuten diabeteshoitajien merkityksestä uusien sote-keskusten palvelukyvyn turvaamisessa. Osaavat asiantuntijahoitajat ja tiimit ovat tässä ihan avainpelureita”, vakuutti sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Osastopäällikkö Liisa-Maria Voipio-Pulkin mielestä sote-kuohunnasta on ollut jotain iloakin. "Sosiaali- ja terveyspolitiikka ei ole koskaan ollut näin vahvasti valtakunnan politiikan polttopisteessä."

Lähes samanlaisia terveisiä tarjosi Suomen suurinta maakuntaa kokoava sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö Uudeltamaalta.

”Kestävyysvajetta ei nujerreta laatikkoleikeillä eikä hallinnollisilla ratkaisuilla. Kestävyysvaje kampitetaan tiimitasolla, työryhmätasolla. Siihen liittyvät itseohjautuvat tiimit ja sisäinen yrittäjyys”, säesti Aronkytö omassa alustuksessaan.

Tiimin huomaan entistä helpommin

Diabeteshoitajien aseman vakiinnuttamaan on ollut foorumin pitkäaikaisia tavoitteita, mutta kentältä kantautuneiden tietojen mukaan ammattilaisten pätevyysvaatimuksia on pikemminkin laskettu. Siksi Voipio-Pulkki sai kiitosta jo diabeteshoitaja-nimikkeen käyttämisestä.

”Tulemme erityisesti korostamaan asiantuntijahoitajien merkitystä. Kaikki ei ole kiinni siitä, että sote-keskuksissa on erikoislääkäreitä. Lisää erikoislääkäreiden avovastaanottojakin perustasolle kyllä tarvitaan.”

Voipio-Pulkin mukaan yhdenvertaisuuden lisääminen on ”sisäänrakennettu” periaate uudistuksessa. Muutosjohtaja

Aronkytö esitti nykyjärjestelmän ongelman yhdellä tilastokuvalla, jossa oli jaoteltu lääkärikäynnit sosioekonomisen taustan mukaan: terveimmät käyvät sairaimpia enemmän lääkärissä.

”Tämän voi lukea myös niin, että perusterveydenhuollon vastaanotolle tai moniammatillisen tiimin hoitoon pääsee eriarvoisesti. Mitä alempi koulutus, sitä heikommin pääsee palvelujen piiriin. Missään vastaavassa länsimaassa ei ole näin eriarvoista”, sanoo Aronkytö.

Paremmat aivot ja euro ohjaavat

Eriarvoisuus syntyy työterveyshuollon ja yksityisen hoidon tarjoamasta ohituskaistasta. Terveyskeskukseen joutuu jonottamaan kuukausia, työterveyteen pääsee parissa päivässä ja yksityiselle saman tien.

Valtaosa iäkkäistä diabeetikoista kuuluu peruskoulutettujen ryhmään, joka pääsee hoitoon heikoiten.

”Erikoissairaanhoito kohdistuu sairaille paremmin, mutta ehkä liian myöhään. Ennaltaehkäisy tai diabeetikon komplikaatioiden ehkäisy ei ole silloin onnistunut.”

Kun maakunnat 2020 aloittavat, muuttuu vain järjestäjän nimi, vuosikymmenen lopulla toivottavasti myös hoidon taso ja hinta, sanoo Uudenmaan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö.

Vastaisuudessa järjestäjän eli maakunnan pitäisi ohjata eurot vaikuttavammin. Yksityinen tuotanto lisää tarjontaa. Kun terveyskeskuspalvelujen saatavuus paranee, paranee myös kaikkein sairaimpien hoito.

”Järjestäjä on uuden järjestelmän aivot, paremmat aivot kuin kunnissa ajatellaan nyt olevan”, Aronkytö perustelee.

”Kun järjestäjä ohjaa rahoitusta entistä älykkäämmin, ei jouduta tilanteeseen, jossa kymmenesosa lääkkeistä jää syömättä siksi, että niihin ei ole varaa.”

Fuusioiden tsunamista diabetesrekisteriin

Sotessa on pitkälti kyse järjestelmien ja organisaatioiden fuusioista. Uudellamaalla yhdistyy 30 organisaatiota 60 000 työntekijän ja 6 miljardin budjetin kokonaisuudeksi.

Voipio-Pulkin mukaan sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ei kuitenkaan toteudu aivan odotetusti.

”Se, ettemme voi tuudittautua siihen, että kaiken purkittaminen samaan järjestäjä-tuottajan organisaatioon hoitaa integraation, on pakottanut meidän miettimään, mistä integraatiossa on kyse ja miten se toteutetaan asiakkaan näkökulmasta hänen parhaakseen.”

Maakuntien pitää ratkaista haaste esimerkiksi, miten hoidetaan diabeetikkojen siirtymävaiheet lapsesta aikuiseksi ja työelämästä eläkkeelle.

Toisaalta hoitotulosten seuranta tehostuu, kun toisiolaki sallii potilastietojen reaaliaikaisen hyödyntämisen. Terveysarkisto Kantaan perustuva malli voi mahdollistaa diabetesrekisterin hyödyt ilman erillisrekisterin heikkouksia.

Voipio-Pulkin mukaan huoli ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen asemasta on ollut aiheellinen, mutta viestit kentältä kertovat uusien organisaatioiden yhteistyön toimivan tässäkin.

Soteen käytetään tänäkin vuonna kymmeniä miljoonia, ja siksi lakiuudistuksilla on kiire.

”Nyt on sellainen tsunami menossa, että jos näitä lakeja ei saada eduskunnasta keväällä, niin miten kanavoimme tämän energian niin, että se aidosti auttaa ihmisiä, jotka tätä uudistusta tarvitsevat”, kysyy Aronkytö.

Lue myös:

Diabetes yleistyy, hoitoon muutoksia

Diabeetikon hoito halventunut, kokonaiskulut kasvaneet

Asiantuntija kaipaa diabeteksen ehkäisyyn ryhtiä


Diabeetikon hoito halventunut, kokonaiskulut kasvaneet

06.11.2017

Diabeteksen hoitokulut kasvavat, diabeetikon laskevat. Kustannukset kuitenkin vaihtelevat suuresti iän ja sairauden keston mukaan.

Diabeetikkojen määrä on lisääntynyt ja hoidon kokonaiskustannukset kasvaneet, mutta henkilöä kohden hoitokulut ovat laskeneet ja diabeteksesta aiheutuneet lisäkustannukset pienentyneet. Tämä käy ilmi rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin diabetesta sairastavien määrää ja kustannuksia pääkaupunkiseudulla vuosina 2006–20141.

Diabetesta sairastavien osuus Helsingin, Espoon ja Vantaan väestöstä kasvoi ajanjaksolla 4,2 prosentista 5,9 prosenttiin. Tyypin 2 diabetes yleistyi etenkin yli 65-vuotiaiden joukossa.

Vuonna 2014 diabeetikkoja oli noin 67 000, joista tyypin 1 diabeetikkoja oli noin 12 prosenttia. Eläkeikäisistä joka viides sairasti tyypin 2 diabetesta.

”Hoidon kustannusrakenne on muuttunut niin, että vuodeosastohoidon osuus on pienentynyt ja avohoidon osuus kasvanut”, kertoo tutkija Taru Haula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lasten lisäkustannukset korkeimmillaan alussa

Tutkimuksen mukaan nuorten diabeetikoiden lisäkustannuksista ovat laskeneet eniten erikoissairaanhoidon kulut. Vanhoilla lisäkulujen lasku on tullut lähinnä perusterveydenhuollosta.

Lisäkustannuksilla tarkoitetaan diabetesta sairastavien ja sairastamattomien hoitokustannusten välistä erotusta.

Vuonna 2014 peräti 75 prosenttia alle 20-vuotiaiden diabeetikkojen keskimääräisistä lisäkustannuksista (3082 euroa) aiheutui erikoissairaanhoidon palveluista. Iän karttuessa erikoissairaanhoidon osuus pienenee.

Nuorten 20–29-vuotiaiden aikuisten erikoissairaanhoidon lisäkustannukset olivat noin tuhat euroa pienemmät kuin alle 20-vuotiaiden. Seuraavassa ikäryhmässä (30–39) lisäkustannukset nousivat 500 euroa ja kääntyivät 60 ikävuoden jälkeen laskuun.

Kohorttitarkasteluissa alle 18-vuotiaiden tyypin 1 diabeetikoiden lisäkustannukset olivat korkeimmat kolmena ensimmäisenä sairastumisen jälkeisenä vuotena. Lasten lisäkustannukset muodostuivat kuuden vuoden seuranta-aikana lähes kokonaan erikoissairaanhoidon palveluista ja lääkkeistä.

Vanha tarvitsee perusterveydenhuoltoa

Vastaavasti perusterveydenhuollon käyttö kasvoi iän lisääntyessä. Se oli 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä 12 prosenttia, mutta 80-89-vuotiaiden ikäryhmässä jo 60 prosenttia lisäkustannuksista.

Yli 65-vuotiailla tyypin 2 diabeetikoilla lisäkustannukset olivat matalimmat ensimmäisenä (1225 € /hlö) ja korkeimmat kuudentena seurantavuotena (1918 €). Suurin osuus lisäkustannuksista muodostui ensimmäisinä sairastamisvuosina vuodeosastohoidosta ja myöhemmin avohoidosta.

Komplikaatiot ja liitännäissairaudet nostavat diabeetikoiden hoitokustannuksia2,3. Suomessa on keskitytty diabeteksen varhaiseen tunnistamiseen ja suositeltu diabeetikoiden seurannan tiivistämistä sekä hoidon tehostamista. Tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainon on osoitettu parantuneen4.

Diabetes ja mahdolliset lisäsairaudet voidaan tunnistaa aiempaa aikaisemmin. Varhain aloitettu hoito vaikuttaa kustannuskehitykseen.

”Hoitamaton diabetes tullee yhteiskunnalle komplikaatioiden ja lisäsairauksien myötä kalliimmaksi”, Haula kiteyttää.

Työpaperin kirjoittajista THL:n yksikönjohtaja Timo T. Seppälä esittelee rekisteritutkimuksen havaintoja diabetesfoorumissa 12. joulukuuta. Ilmoittaudu mukaan tästä.

1Haula T, Kuronen M, Saukkonen T, Häkkinen U, Seppälä TT. Diabetes pääkaupunkiseudulla – potilasmäärät, kustannukset ja lisäkustannukset. Työpaperi 34/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
2Alva ML, Gray A, Mihaylova B, Leal J & Holman RR. The impact of diabetes-related complications on healthcare costs: new results from the UKPDS (UKPDS 84). Diabet. Med. 2015;32:459-466.
3Ng CS, Lee JYC, Toh M & Ko Y. Cost-of-illness studies of diabetes mellitus: A systematic review. Diabetes research and clinical practice 2014;105:151-163.
4Pajunen P, Laatikainen T, Sundvall J, Vartiainen E & Peltonen M. Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 –väestötutkimuksessa. Lääkärilehti 2014;23(69):1705-1709.


Ehkäisyn kustannusvaikutus esiin

06.11.2017

Vyötärön mittaaminen on helppoa. Nyt rakennetaan työkalua myös ehkäisyn kustannusvaikuttavuuden arviointiin.

Diabeteksen ehkäisyn vaikuttavuudesta löytyy kansainvälistä ja kotimaista näyttöä, mutta päättäjiltä puuttuu tietoa terveyshyötyjen kustannuksista.

Professori Janne Martikainen tutkii juuri tätä: ehkäisytoimien kustannusvaikuttavuutta eli käytettävän rahamäärän ja saavutettavien hyötyjen ja keskinäistä suhdetta. StopDia-hankkeeseen liittyvä työ perustuu laajaan kansalliseen seuranta-aineistoon sekä tuoreisiin tietoihin tyypin 2 diabeetikkojen sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja kustannuksista.

”Jos esimerkiksi investoidaan tähän asiaan x euroa, niin kuinka monta tyypin 2 tapausta sillä saadaan ehkäistyä – tai kuinka monta laatupainotettua elinvuotta voidaan tuottaa. Kun vältetään diabetes, elämänlaatukin pysyy parempana”, sanoo Martikainen.

Tavoitteena on, että uutta työkalua voidaan käyttää ehkäisyhankkeiden suunnitteluun. Aikanaan se tulisi auttamaan myös StopDian:n interventioiden arvioinnissa.

Malli hyödyntää THL:n käytössä olevia seuranta- ja rekisteritietoja, muun muassa 1993 alkanutta tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimusta (DPS).

”Seuraava askel voisi olla, että arvioidaan, mitä DPS:n kaltaisen intervention tuottaminen maksaa ja tarkastellaan myös kustannusvaikuttavuutta. Sijoitetaan tällaiseen toimintaan x euroa, niin nähdään mikä on yhden ehkäistyn tyypin 2 diabeteksen kustannus.”

Riskiryhmien helppous ja vaikeus

Riskiryhmiin kohdistettu DPS on osoittanut, että tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä elintapaohjauksella. Mitä suurempi riski, sitä paremmin interventio vaikuttaa.

”Silloin myös toimien kustannusvaikuttavuus on yleensä paras. Iso haaste on se, miten väestötasolla tunnistetaan ja tavoitetaan nämä korkeassa riskissä olevat henkilöt, jotta heidän elintapoihinsa voidaan vaikuttaa”, Martikainen myöntää.

Tiedottamiseen ja ihmisten saavuttamiseen tarvitaan myös resursseja. StopDiassa, tutkitaan, miten viestinnässä sekä itse intervention toteuttamisessa voitaisiin hyödyntää digitaalisia välineitä. Testattavana on pienet teot –sovellus, jolla kannustetaan elintapamuutoksiin.

”Ainahan voimme toivoa, että ihminen tekee kertaremontin, mutta jokainen voi katsoa peiliin ja todeta, että pienet teot onnistuvat todennäköisemmin kuin maratonin juokseminen. Tutkimme, voitaisiinko sovellus helposti ja kustannusvaikuttavasti skaalata isoillekin ihmisryhmille.”

Hoitoon sitoutuminen askarruttaa käyttäytymistieteilijöitäkin. Tavoitteena kuitenkin on, että arviointimalli ottaisi myös sen huomioon: mitkä tekijät ennustavat sitoutumista ja muovaavat näin kustannusvaikuttavuutta.

Miten hoitokuluihin voi vaikuttaa?

Diabetesfoorumissa kuullaan tuloksia myös Tampereen yliopiston tutkimuksesta, joka käsittelee diabeteksen yhteiskunnallisia vaikutuksia koko maassa Dehko-hankkeen tapaan. Martikainen miettii, kuinka tähän hintalappuun voisi vaikuttaa. Ryhmä on laskenut kustannuksia THL:n, Sitran ja Siun soten asiantuntijoiden kanssa nähdäkseen, miten ne kehittyvät sairauden jatkuessa.

Rekisteritietoa on saatu yli 10 000 pohjoiskarjalaisen tyypin 2 diabeetikon lääkityksestä ja muusta hoidosta. Tutkijoita kiinnostaa, mitkä tekijät johtavat erityisen korkeisiin kustannuksiin.

”Haluamme löytää vaikuttamisen välineitä. Miten esimerkiksi ikä, sukupuoli ja hoitotasapaino vaikuttavat komplikaatioihin ja sitä kautta suoraan kustannuksiin. Tai jos kiinnitämme huomiota sokeritasapainoon tai pitkän sokerin kehittymiseen, niin mikä eurovaikutus sillä on.”

Savottaa riittää, sillä yhteiskunnallinen taakka ei ole Martikaisen mukaan ainakaan pienentynyt Dehkon ajoista.

Professori Janne Martikainen puhuu aiheesta diabetesfoorumissa 12. joulukuuta Finlandia-talossa. Ilmoittaudu mukaan tästä.

Lisää aiheesta:

Raskausdiabetes lisää terveyhdenhuollon kustannuksia neljänneksen

Ministeri Risikko: uusi Dehko kohentamaan diabeteshoitoa

Diabetes on ehkäistävissä


ARKISTO

Professori Leif Groop varoittaa melatoniinin diabetesriskistä  15.05.2014

Suomeen tulee lisää diabeteskeskuksia  15.05.2014

Espoon diabeteskeskus lyhensi jonot  14.05.2014

Lisätty sokeri voi nostaa lasten verenpainetta  14.04.2014

Hankintalakiuudistus vaikuttaa diabeteksen hoitoon  24.03.2014

Diabeteksesta voi kehittyä ihmisen normaalivaihe  20.03.2014

Tanska on diabeteksen mallimaa, vaikuttajat kehuvat myös Suomea  19.03.2014

Suomi vastaa EU-hankkeessa diabeteksen ehkäisystä  18.03.2014

Diabetesfoorumi tuo huippututkijan Suomeen  06.03.2014

Diabeteksen syntysyiden jäljillä  06.03.2014

TIEDEUUTISET

Diabetesrokote lähestyy, eläinkokeet onnistuivat
20.11.2017 Lue lisää »

Pandemrix-rokote ei lisännyt lasten diabetes-riskiä
27.10.2017 Lue lisää »

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »