Professori Leif Groop varoittaa melatoniinin diabetesriskistä

15.05.2014

Diabetestutkija, professori Leif Groop varoittaa melatoniinin aiheuttamasta diabetesriskistä. Groop esitteli diabetesepidemian geneettisiä taustoja Kansallisessa Diabetesfoorumissa ja nosti esiin tutkimuksen, jossa MTNR1B-geenin havaittiin heikentävän insuliinineritystä.

”Geenivariantti on tavallinen, se löytyy 30 prosentilta väestöstä. Tutkimus viittaa siihen, että he muodostavat riskiryhmän, jos he käyttävät melatoniinia.”

Riskivariantin kantajilla melatoniinireseptorin määrä haiman saarekesoluissa on lisääntynyt. Nature Genetics –lehdessä julkaistujen tulosten mukaan 3 kuukauden melatoniinihoito heikensi insuliinineritystä. Tutkimus on vielä kesken.

Melatoniinia käytetään aikaeroväsymykseen ja unettomuuteen, joka on jo itsessään tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Usein tilanteeseen yhdistyy myös stressi.

”Ehkä kannattaisi olla pikkuisen varovainen, erityisesti, jos perheessä tai suvussa on diabetesta. Jos ryhtyy käyttämään melatoniinia unilääkkeenä, kannattaisi seurata verensokeriaan”, kehottaa Groop.

Yläkuva: MTNR1B-geenin riskivariantti (GG) lisää kantajillaan melatoniinireseptorin määrää haiman saarekesoluissa. Alakuva: Glukoosi eli rypälesokeri stimuloi insuliinineritystä, mutta jos soluille annetaan melatoniinia, insuliinineritys heikentyy.

Epidemia etenee, väestö pulskistuu

Viime vuonna maailmassa oli jo 350 miljoonaa diabeetikkoa. Diabetesepidemia koskee Suomeakin, sillä lääkehoitoa saavien potilaiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 1986 liki 300 000 diabeetikkoon.

Vartalolihavuus, huono fyysinen kunto ja riittämätön insuliinineritys ovat diabetesriskejä. Tyypin 2 diabetes on myös perinnöllistä.

Kyse on perimän ja nykyisten elintapojen yhteneentörmäyksestä. Vähäinen energiankulutus oli hyödyksi esi-isillemme, nyt tätä ominaisuutta vahvistavat geenit johtavat sairastumiseen.

Riskiä kasvattaa yli 60 geenivarianttia. Vika voi olla haiman insuliinia tuottavissa saarekesoluissa, insuliinin vaikutuksessa ja lihavuudelle altistavassa geenivirheessä.

"Geenien vaikutusmekanismeista on opittu paljon uutta, mutta huono uutinen on se, että nämä variantit selittävät korkeintaan 15 prosenttia tyypin 2 diabeteksen perinnöllisestä riskistä."

Groop tunnustaa jo suhtautuvansa pessimistisesti tyypin 2 diabeteksen selättämiseen. Sairaudesta uhkaa kehittyä normaalivaihe kaikille ihmisille.

"Tähän asti mikään hoito, ei tabletti eikä insuliini, ole muuttanut taudin kulkua. Tyypin 2 diabetes on paljon helpompi ehkäistä kuin hoitaa. Liikunta ja ruokavalio ovat avaintekijöitä", Groop muistuttaa.

Parantava lääke matkisi raskautta

Ehkäisyn näytöistä huolimatta tutkija ei usko väestötason elintapamuutoksiin. Ne tapahtuvat liian hitaasti.

"Tai sitten tarvittaisiin kolmas maailmansota, ja sitä emme ehkä kuitenkaan toivo", hän sanoo ja viittaa siihen, että diabetespotilaiden määrä on vähentynyt merkittävästi vain edellisen maailmansodan aikana.

Ainoa ratkaisu Groopin mielestä onkin löytää parantava lääke. Riskitekijöitä kannattaa hakea tutkimalla mieluummin suojaavia kuin riskiä lisääviä geenejä. Tällainen on esimerkiksi Pohjanmaalta löytynyt SLC30A8-geenin variaatio.

Varianteilla ei ole haittavaikutuksia. Niinpä luontoa jäljittelevä lääke aiheuttaisi todennäköisesti tavallista vähemmän sivuvaikutuksia ja olisi nopeampi ja halvempi kehittää.

Groop kutsuu tyypin 2 diabetesta koko väestön raskausdiabetekseksi. Odottavan äidin elimistössä tapahtuu samankaltaisia muutoksia kuin tyypin 2 diabeteksen kehittyessä, mutta vain pieni osa naisista sairastuu raskausdiabetekseen. Tämä suojamekanismi pitäisi saada kaikille.

”Toivon, että parantava lääke syntyy. Se voisi matkia raskaana olevaa naista, joka pystyy raskauden aikana pitämään sokeritasapainonsa normaalina.”

Alatyypit kartalle ja navigaattoriin

Diabetes on myös muuttumassa. Tyyppi 1 ja 2 ovat vain ääripäitä, välistä löytyy koko ajan lisää alaryhmiä.

"Käsitykseni on, että nämä ääripäät edustavat melko pientä osaa kaikista diabeetikoista."

Koska Groopin mukaan lääketutkimuksissa on kuitenkin käytetty näitä "ihannepotilaita", enemmistö diabeetikoista saattaa saada hoitoa, jonka vaikutuksista heidän omaan alatyyppinsä ei ole tutkimusnäyttöä.

Professori haluaakin sijoittaa kaikki potilaat jatkumon oikeaan paikkaan, ennustaa alatyyppien taudinkulun ja selvittää, miten potilaat hyötyvät lääkevaihtoehdoista. Tavoitteena on eräänlainen navigaattori, jossa genomisekvensointi voisi olla osana.

"Toivon, että onnistumme kehittämään diabetespotilaan GPS:n kymmenen vuoden sisällä."

Tutkimusabstrakti geenivariantin diabetesriskistä (Nature Genetics 2009)

TIEDEUUTISET

Diabetesrokote lähestyy, eläinkokeet onnistuivat
20.11.2017 Lue lisää »

Pandemrix-rokote ei lisännyt lasten diabetes-riskiä
27.10.2017 Lue lisää »

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »