Sote tuo lisää diabeteshoitajia ja tasa-arvoa, vakuuttavat asiantuntijat

09.01.2018

Ehkäisytyö on laiminlyöty, asiantuntijoita ei kuunnella, diabeteshoitajat on unohdettu ja hoitopolku pätkii. Näin voi tiivistää diabetesvaikuttajien suurimmat pelot sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta kohtaan.

Sote-uudistuksen valmistelijat toivat kuitenkin diabetesfoorumiin aivan toisenlaista viestiä.

”Ministeriössä on tänäänkin keskusteltu erikoisosaajien, kuten diabeteshoitajien merkityksestä uusien sote-keskusten palvelukyvyn turvaamisessa. Osaavat asiantuntijahoitajat ja tiimit ovat tässä ihan avainpelureita”, vakuutti sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Osastopäällikkö Liisa-Maria Voipio-Pulkin mielestä sote-kuohunnasta on ollut jotain iloakin. "Sosiaali- ja terveyspolitiikka ei ole koskaan ollut näin vahvasti valtakunnan politiikan polttopisteessä."

Lähes samanlaisia terveisiä tarjosi Suomen suurinta maakuntaa kokoava sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö Uudeltamaalta.

”Kestävyysvajetta ei nujerreta laatikkoleikeillä eikä hallinnollisilla ratkaisuilla. Kestävyysvaje kampitetaan tiimitasolla, työryhmätasolla. Siihen liittyvät itseohjautuvat tiimit ja sisäinen yrittäjyys”, säesti Aronkytö omassa alustuksessaan.

Tiimin huomaan entistä helpommin

Diabeteshoitajien aseman vakiinnuttamaan on ollut foorumin pitkäaikaisia tavoitteita, mutta kentältä kantautuneiden tietojen mukaan ammattilaisten pätevyysvaatimuksia on pikemminkin laskettu. Siksi Voipio-Pulkki sai kiitosta jo diabeteshoitaja-nimikkeen käyttämisestä.

”Tulemme erityisesti korostamaan asiantuntijahoitajien merkitystä. Kaikki ei ole kiinni siitä, että sote-keskuksissa on erikoislääkäreitä. Lisää erikoislääkäreiden avovastaanottojakin perustasolle kyllä tarvitaan.”

Voipio-Pulkin mukaan yhdenvertaisuuden lisääminen on ”sisäänrakennettu” periaate uudistuksessa. Muutosjohtaja

Aronkytö esitti nykyjärjestelmän ongelman yhdellä tilastokuvalla, jossa oli jaoteltu lääkärikäynnit sosioekonomisen taustan mukaan: terveimmät käyvät sairaimpia enemmän lääkärissä.

”Tämän voi lukea myös niin, että perusterveydenhuollon vastaanotolle tai moniammatillisen tiimin hoitoon pääsee eriarvoisesti. Mitä alempi koulutus, sitä heikommin pääsee palvelujen piiriin. Missään vastaavassa länsimaassa ei ole näin eriarvoista”, sanoo Aronkytö.

Paremmat aivot ja euro ohjaavat

Eriarvoisuus syntyy työterveyshuollon ja yksityisen hoidon tarjoamasta ohituskaistasta. Terveyskeskukseen joutuu jonottamaan kuukausia, työterveyteen pääsee parissa päivässä ja yksityiselle saman tien.

Valtaosa iäkkäistä diabeetikoista kuuluu peruskoulutettujen ryhmään, joka pääsee hoitoon heikoiten.

”Erikoissairaanhoito kohdistuu sairaille paremmin, mutta ehkä liian myöhään. Ennaltaehkäisy tai diabeetikon komplikaatioiden ehkäisy ei ole silloin onnistunut.”

Kun maakunnat 2020 aloittavat, muuttuu vain järjestäjän nimi, vuosikymmenen lopulla toivottavasti myös hoidon taso ja hinta, sanoo Uudenmaan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö.

Vastaisuudessa järjestäjän eli maakunnan pitäisi ohjata eurot vaikuttavammin. Yksityinen tuotanto lisää tarjontaa. Kun terveyskeskuspalvelujen saatavuus paranee, paranee myös kaikkein sairaimpien hoito.

”Järjestäjä on uuden järjestelmän aivot, paremmat aivot kuin kunnissa ajatellaan nyt olevan”, Aronkytö perustelee.

”Kun järjestäjä ohjaa rahoitusta entistä älykkäämmin, ei jouduta tilanteeseen, jossa kymmenesosa lääkkeistä jää syömättä siksi, että niihin ei ole varaa.”

Fuusioiden tsunamista diabetesrekisteriin

Sotessa on pitkälti kyse järjestelmien ja organisaatioiden fuusioista. Uudellamaalla yhdistyy 30 organisaatiota 60 000 työntekijän ja 6 miljardin budjetin kokonaisuudeksi.

Voipio-Pulkin mukaan sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ei kuitenkaan toteudu aivan odotetusti.

”Se, ettemme voi tuudittautua siihen, että kaiken purkittaminen samaan järjestäjä-tuottajan organisaatioon hoitaa integraation, on pakottanut meidän miettimään, mistä integraatiossa on kyse ja miten se toteutetaan asiakkaan näkökulmasta hänen parhaakseen.”

Maakuntien pitää ratkaista haaste esimerkiksi, miten hoidetaan diabeetikkojen siirtymävaiheet lapsesta aikuiseksi ja työelämästä eläkkeelle.

Toisaalta hoitotulosten seuranta tehostuu, kun toisiolaki sallii potilastietojen reaaliaikaisen hyödyntämisen. Terveysarkisto Kantaan perustuva malli voi mahdollistaa diabetesrekisterin hyödyt ilman erillisrekisterin heikkouksia.

Voipio-Pulkin mukaan huoli ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen asemasta on ollut aiheellinen, mutta viestit kentältä kertovat uusien organisaatioiden yhteistyön toimivan tässäkin.

Soteen käytetään tänäkin vuonna kymmeniä miljoonia, ja siksi lakiuudistuksilla on kiire.

”Nyt on sellainen tsunami menossa, että jos näitä lakeja ei saada eduskunnasta keväällä, niin miten kanavoimme tämän energian niin, että se aidosti auttaa ihmisiä, jotka tätä uudistusta tarvitsevat”, kysyy Aronkytö.

Lue myös:

Diabetes yleistyy, hoitoon muutoksia

Diabeetikon hoito halventunut, kokonaiskulut kasvaneet

Asiantuntija kaipaa diabeteksen ehkäisyyn ryhtiä

TIEDEUUTISET

Diabetesrokote lähestyy, eläinkokeet onnistuivat
20.11.2017 Lue lisää »

Pandemrix-rokote ei lisännyt lasten diabetes-riskiä
27.10.2017 Lue lisää »

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »