Talouskasvu ja potilaat tarvitsevat tutkimusrahaa

16.02.2015

Terveysala tarvitsee muutaman kymmenen miljoonaa euroa lisää tutkimusrahaa, nykyistä tiiviimpää tutkimusyhteistyötä ja diabetekseen keskittyvän tutkimuskeskuksen, sanoo terveysalan kasvustrategiaa valmistellut asianajaja Mikko Alkio.
Terveydestä yritetään tehdä Suomessa kasvualaa, mutta on käynyt päinvastoin. Potilaan sijaan leikkauspöydälle on joutunut tutkimustoiminta.
”Talouskehitystä on heikentänyt se, että olemme leikanneet rajusti tutkimusresursseja – myös terveysalalta. Kaikissa aikaisemmissa kriiseissä Suomi on yrittänyt investoida osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan. On kaiken a ja o, että seuraavan hallituksen ohjelmassa näitä resursseja tullaan vahvistamaan.”
Alkio osaa myös määritellä tarpeen.
”Terveysalalla uudelleen kohdentamisen tarve on joitain 30–70 miljoonaa euroa vuodessa. Osa tästä voidaan ottaa Tekesin ja Akatemian nykyistä resursseista. Iso kysymys on, miten Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusinstrumentti toimii.”

Eniten hyötyy potilas

Alkion mielestä myös diabetestutkimus pitäisi keskittää. Esimerkiksi yhden yliopiston vetämä tutkimuskeskus toimisi töpselinä kaikkeen suomalaiseen diabetesosaamiseen.
”Siitä olisi dramaattinen hyöty suomalaiselle potilaalle. Perustutkimuksesta on ollut todella paljon hyötyä, mutta vaikuttavuutta voidaan vielä parantaa huomattavasti.”
Keskuksen perustamiseksi tarvitaan 3–10 miljoonaa euroa edellä mainitusta rahasummasta. Alkio aikoo esitellä ideaansa tarkemmin Kansallisessa Diabetesfoorumissa. Investointi tuo rahaa, mutta erityisesti se parantaa kotimaisten potilaiden hoitoa.
”Diabeteksen kohdalla ryhdytään helposti puhumaan terveyden edistämisestä. Sitä tarvitaan ihan varmasti. Meillä on kuitenkin valtava määrä diabetespotilaita, joille terveyden edistäminen ei ole ainoa ratkaisu, vaan he tarvitsevat parasta mahdollista hoitoa.”
Parhaimmillaan koko yhteiskunta hyötyy potilaiden työpanoksesta sekä erikoissairaanhoidon vähenemisestä.
”Diabeteshaasteessa onnistumisen ratkaisee se, kuinka työkykyisenä nämä ihmiset pysyvät ja pystyvätkö he välttämään ne seitsemään yleisintä liitännäissairautta, joita diabetes aiheuttaa.”

Yliopistojen ja tutkijoiden pitää ryhdistäytyä

Kaikilla neljällä suurella terapia-alueella –syövän, sydän- ja verisuonitautien, neurologian ja diabeteksen hoidossa – pitäisi luoda kansallinen keskittymä. Onkologiassa Syöpäkeskus, Molekyylilääketieteen instituutti, biopankit ja Helsingin yliopisto ovat tästä hyvä esimerkki.
”Kaupallistaminen ei tarkoita aina sitä, että keksitään uusi idea ja syntyy kasvuyritys. Jos meillä on maailmanluokan diabetestutkimusta, niin tutkijoilta pitää kysyä, miksi maailman suurimmat diabetestalot eivät investoi enemmän diabeteksen perustutkimukseen Suomessa.”
Kliinisten lääketutkimusten määrä putosi viime vuonna 152:sta 128:aan. Syitä on monia:
EVO-rahaa on leikattu, lääkärit pitävät tutkijanuraa epävarmana ja sairaalat keskittyvät mieluummin hoitamiseen.
”En lähtisi korjaamaan heikentynyttä tutkimusilmapiiriä palaamalla vanhaan malliin, joka ei ole kovin tehokas . Yliopistojen on tultava voimakkaammin mukaan ja tuotava tutkimusresurssit osaamiskeskittymiin. Sairaaloihin kuluukin keskittyä hoitamiseen.
Mikko Alkio haastaa tutkijoita yhteistyöhön Kansallisessa Diabetesfoorumissa 24. Helmikuuta. Tutkimusteemaa alustavat tilaisuudessa professorit Timo Otonkoski ja Pekka Puska. Sote-uudistuksen vaikutuksista pitkäaikaissairauksien hoitoon puhuvat muun muassa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen ja Kelan tutkimuspäällikkö Tiina Pikkarainen.

Lue myös:

Puska palaa politiikkaan

Professori Timo Otonkoski: sairaanhoitopiireille tutkimusbudjetit

Foorumi nostaa diabeteksen eduskuntavaalien teemaksi

Professori Leif Groop varoittaa melatoniinin diabetesriskistä

Diabetesrokote etsii jättirahoitusta

TIEDEUUTISET

Jokainen tv-tunti lisää diabetesriskiä
02.04.2015 Lue lisää »

Raskausdiabeteksen jälkeinen lihominen altistaa tyypin 2 diabetekselle
19.03.2015 Lue lisää »

Foorumilla

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »

Hae ajoissa tukea psyykkisiin oireisiisi!
Psykoterapeutti Riitta Rauhala muistuttaa, että työikäinen diabeetikko on etuoikeutettu saamaan psykiatrista apua.

21.01.2013 Lue lisää »