Diabeteksen ehkäisy kannattaa

Riskiryhmissäkin tyypin 2 diabetes voidaan ehkäistä tai sen puhkeamista voidaan ainakin viivästyttää. Diabeteksen ehkäisy perustuu elintapojen muuttamiseen. Olennaisinta on painonhallinta ja tarvittaessa laihduttaminen, liikunnan lisääminen sekä terveellinen, monipuolinen ravinto, joka sisältää runsaasti kuitua, kohtuullisesti rasvaa sekä niukasti tyydyttynyttä, kovaa rasvaa.

Mitä paremmin tavoitteet saavutetaan, sitä pienempi on riski sairastua diabetekseen. Diabeteksen ehkäisyhankkeet Suomessa ja monissa muissa maissa ovat osoittaneet, että tuloksia voidaan saavuttaa myös terveydenhuollon normaalissa toiminnassa.

Suomalainen tutkijaryhmä (Diabetes Prevention Study, DPS) osoitti vuonna 2001 ensimmäisenä maailmassa, että suuren sairastumisriskin ihmiset voivat elintapoja muuttamalla ehkäistä tai siirtää myöhemmäksi tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Tehostettua elintapaohjausta saaneiden diabetesriski pieni kolmen kuukauden seurannan aikana alle puoleen, kun heitä verrattiin ryhmään, joka osallistui pelkästään seurantamittauksiin1. Tulos on sittemmin vahvistettu lukuisissa tutkimuksissa maailmalla.

Erityisen lupaava havainto oli, että DPS-tutkimuksen elintapaintervention vaikutukset säilyvät myös aktiivisen ohjauksen lopettamisen jälkeen2.

Liikkuminen kaikissa muodoissaan on tärkeää diabeteksen ehkäisyssä. Se voi olla arkiliikuntaa, työhön liittyvää hyötyliikuntaa ja harraste- tai kilpaurheiluakin. Lisää aiheesta sivulla Liikunta.

Tavoitteet sopivat kaikille

Tavoitteena ei ollut mikään erityisruokavalio, vaan samat suositukset sopivat useimmille suomalaisille. Tavoitteisiin voi päästä myös hyvin erilaisilla ruokavalioilla. Tärkeää on edetä vähitellen ja pyrkiä ruokailu- ja liikuntatottumusten pysyviin muutoksiin.

Tutkimuksen elintapatavoitteet

• päivittäisestä energiasta alle 30 % rasvoista ja alle 10 % tyydyttyneistä rasvoista
• ravintokuitua vähintään 15 g / 1000 kcal
• vähintään 30 minuutta liikuntaa päivässä, esimerkiksi reipasta kävelyä
• vähintään 5 prosentin painonpudotus

Näillä varsin kohtuullisilla elämäntapamuutoksilla diabetesriski väheni merkittävästi. Henkilöistä, jotka saavuttivat viidestä tavoitteesta vähintään neljä, yksikään ei sairastunut diabetekseen interventiojakson aikana. Vastaavasti elämäntapamuutoksessa epäonnistuneista joka kolmas sairastui.

Elintapaohjaus on kustannustehokasta ihmisille, joilla on suuri riski sairastua diabetekseen. Kustannuksia laskettaessa pitää ottaa huomioon myös säästöt, jotka voidaan saavuttaa diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoidosta aiheutuviin vuosittaisiin kuluihin. Kustannuksista löytyy tietoa sivulta Diabeteksen hinta.

Lisäsairauksien ehkäisy

Diabeteteksen ehkäisyn tarkoitus ei ole pelkästään siirtää sairauden puhkeamista. Perimmäinen tavoite on vähentää lisäsairauksia, jotka lyhentävät elämää, alentavat elämänlaatua ja aiheuttavat pääosan hoitoon liittyvistä kustannuksista3. Diabetes moninkertaistaa riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin4.

Tavoitteena on erityisesti estää tai viivästää valtimosairauksia, jotka ovat diabeteksen tärkein ja tappavin lisäsairaus. Jos diabetesta pystytään viivästämään, voidaan vähentää lisäsairauksia ja yhteiskunnan kustannuksia.

Tähän on periaatteessa hyvät mahdollisuudet, sillä diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät elintapamuutokset kohentavat myös muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Julkaistua tietoa verisuonikomplikaatioiden ehkäisystä on vielä vähän.

Ruotsalaistutkimuksessa keski-ikäisille miehille, joilla oli todettu heikentynyt glukoosinsieto (IGT), tarjottiin mahdollisuutta osallistua ruokavalion ja liikunnan ohjaukseen. Interventioon osallistuneiden sydänkuolemariski oli 12 vuoden kuluttua alentunut selvästi verrattuna kontrolliryhmään5. Ryhmiä ei jaettu satunnaisesti, joten ryhmillä saattoi olla muitakin riskiin vaikuttavia eroja.

Valtaosa tyypin 2 diabeetikoista sekä sen esiasteita potevista metabolisesta oireyhtymästä (MBO). Useisiin riskitekijöihin löytyy apu samoista toimista: painonlasku alentaa verensokeria ja verenpainetta, tyydyttyneen rasvan vähentäminen sekä kuidun lisääminen saattavat alentaa verensokeria ja kohentaa lipiditasoja. Tuoreen DPS-julkaisun mukaan interventio vaikuttaa sekä MBO:n osatekijöihin, että pienensi MBO-prevalenssia6. Osallistujista 74 prosentilla oli MBO (NCEP 2005 kriteerien mukaan)7. Intensiivinen ohjaus pieneni prevalenssia selvästi: vuoden jälkeen se oli 58 ja kontrolliryhmässä 68 prosenttia.

Tasapainoinen ja ravitseva ruokavalio on yksi terveyden perustekijöistä. Yhtä tärkeää on, että ruokailu antaa iloa ja mielihyvää ja lisää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lisää aiheesta sivulla Ravinto.

Perinnöllisyys ei ole kohtalo

Tyypin 2 diabetes on nykykäsityksen mukaan vahvasti perinnöllinen, arviolta puolet väestöstä kantaa alttiutta sairastua. Alttiuden yleisyyttä kuvastaa muutama vuosi sitten tehty väestötutkimus, jossa jonkinasteinen sokeritasapainon häiriö 33 prosentilla naisista ja 42 prosentilla miehistä (45–74-vuotiaat)8. Perinnöllinen alttius ei tarkoita sitä, että sairastuminen olisi vääjäämätöntä, vaan tauti kehittyy vähitellen geenien ja epäedullisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tulevaisuudessa geenitestillä saatetaan tunnistaa henkilöt, joiden on kiinnitettävä erityistä huomiota elintapoihinsa.

Luotettavaa geenitestiä odoteltaessa riskin tunnistaminen käy kuitenkin varsin luotettavasti diabetesriskitestillä9–11. Analyysi DPS-tutkimuksen aineistosta osoitti, että tehostetusta elintapaohjauksesta hyötyivät erityisesti ne, jotka saivat aluksi korkeat riskipisteeet12. Riskitestillä voidaan siis kohdentaa terveydenhuollon rajallisia resursseja mahdollisimman vaikuttavasti.


TARMO-tavoitteet

Tavoitteena on TARMO!

T äsmällinen - Onko tavoite niin selkeä, että sen toteutumista voi mitata?
A ikataulutettu - Onko muutos ajankohtainen ja onko sille asetettu tarkka aikataulu?
R ealistinen - Onko tavoite mahdollista saavuttaa?
M itattava - Mistä tiedän, että jokin on muuttunut?
O lennainen - Vaikuttaako tavoite oikeasti haluttuun suuntaan?

TARMO (englanniksi SMART) -tavoitteet on kehitetty Englannissa (NHS Health Trainer Handbook).

Täsmällinen tavoite

Jotkut tavoitteet voivat olla epämääräisiä ja vaikeita mitata. Tärkeää on asettaa selkeitä ja täsmällisiä tavoitteita. Esimerkiksi ”lisään kuidunsaantiani” on epämääräinen, mutta ”syön mikrokaurapuuroa aina työaamuina” on täsmällinen.

  • Mitä aiot tehdä?
  • Miten aiot toteuttaa sen?
  • Missä aiot toteuttaa sen?
  • Milloin aiot toteuttaa sen?
  • Kenen kanssa aiot toteuttaa sen?

Aikataulutettu tavoite

Onko tavoite sellainen, johon kannattaa pyrkiä juuri nyt? Jos on, aseta aika tavoitteen saavuttamiseksi.

Realistinen tavoite

Jos tavoite on epärealistinen, motivaatio voi heiketä. Esimerkiksi ”en syö enää suklaata tai makeisia” voi olla epärealistinen. Realistisempi voisi olla ”syön enintään kolme suklaapalaa tai makeista seuraavan viikon aikana”. Paras keino muutokseen on edetä pienin askelin

Mitattava tavoite

Tavoitteen tulee olla tarkka, jotta sen toteutumista on helppo mitata. Tällainen on esimerkiksi ”Aion harjoitella paikallisella kuntosalilla vähintään 30 minuuttia kolmesti viikossa, maanantaisin ja torstaisin kello 7 illalla ja lauantaisin kello 10 aamulla”.

Olennainen tavoite

Onko tavoite olennainen ja johtaako se toivottuun suuntaan?


Käsikirja diabeteksen ehkäisyyn

Tartu toimeen – ehkäise diabetes (PDF)

Ehkäisy on tehokas ja edullisin tapa vähentää tyypin 2 diabeteksen sekä sen liitännäissairauksien seurauksia. Elintapamuutosten toteuttaminen on kuitenkin tunnetusti vaikeaa. Tartu toimeen – ehkäise diabetes (PDF) on käytännönläheinen käsikirja ehkäisytyön suunnittelusta ja järjestämisestä, erityisesti suuren riskin ryhmille. Opas on tarkoitettu terveydenhuollon ja järjestöjen päättäjille sekä käytännön työtä tekeville ammattilaisille ja aktiiveille.

Lähdeluettelo

  1. Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, et al. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343-50.
  2. Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M, et al. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: The follow-up results of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368:1673-9.
  3. Kangas T. Diabeetikkojen terveyspalvelut ja niiden kustannukset. Helsinkiläisten diabeetikkojen verrokkikontrolloitu poikkileikkaustutkimus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 67. KELA 2002. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2002.
  4. Juutilainen A, Kortelainen S, Lehto S, et al. Gender difference in the impact of type 2 diabetes on coronary heart disease risk. Diabetes Care 2004;27:2898-904.
  5. Eriksson KF, Lindgarde F. No excess 12-year mortality in men with impaired glucose tolerance who participated in the Malmo Preventive Trial with diet and exercise. Diabetologia 1998;41:1010-6.
  6. Ilanne-Parikka P, Eriksson JG, Lindström J, et al. Effect of lifestyle intervention on the occurrence of metabolic syndrome and its components in the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes Care 2008;31:805-7.
  7. Grundy SM, Cleeman JI, Daniels SR, et al. Diagnosis and management of the metabolic syndrome: an American Heart Association/National Heart, Lung, and Blood Institute Scientific Statement. Circulation 2005;112:2735-52.
  8. Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H, et al. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaissessa aikuisväestössä. Dehkon 2D-hanke (D2D). Suom Lääkäril 2006;61:163-70.
  9. Lindström J, Tuomilehto J. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointi: Mihin riskitestilomake perustuu? Diabetes ja lääkäri 2002;31:16-9.
  10. Lindström J, Tuomilehto J. The Diabetes Risk Score: A practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003;26:725-31.
  11. Saaristo T, Peltonen M, Lindström J, et al. Cross-sectional evaluation of the Finnish Diabetes Risk Score: a tool to identify undetected type 2 diabetes, abnormal glucose tolerance and metabolic syndrome. Diab Vasc Dis Res 2005;2:67-72.
  12. Lindström J, Peltonen M, Eriksson J, et al. Determinants for the effectiveness of lifestyle intervention in the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes Care 2008;31:857-62.

TIEDEUUTISET

Diabetesrokote lähestyy, eläinkokeet onnistuivat
20.11.2017 Lue lisää »

Pandemrix-rokote ei lisännyt lasten diabetes-riskiä
27.10.2017 Lue lisää »

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »