Diabeetikko tarvitsee liikuntaa

Diabetesta sairastava tarvitsee liikuntaa samalla tavoin kuin muutkin ihmiset. Liikunta kohentaa kuntoa, lisää mielihyvää ja kuluttaa energiaa. Se myös parantaa insuliiniherkkyyttä, laskee verenpainetta ja kokonaiskolesterolia sekä lisää hyvää HDL-kolesterolia.

Suositus diabeetikolle on sama kuin muullekin väestölle: liikuntaa kannattaa harrastaa vähintään 30 minuuttia 5 päivänä viikossa.

Säännöllinen liikunta ehkäisee tyypin 2 diabetesta tehokkaasti ja hoitaa sitä hyvin. Ehkäisytutkimusten mukaan päivittäinen puolen tunnin kohtuukuormitus vähentää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista noin 60 prosenttia myös korkean riskin ryhmässä.

Liikkumisesta on apua painonhallinnassa. Tyypin 2 diabeetikolle 5–10 prosentin painonpudotus on hyväksi, sillä se tehostaa insuliinin vaikutusta elimistössä ja auttaa alentamaan sokeritasoa. Vaikka liikunnan lisääminen ei laihduttaisikaan, se vaikuttaa myönteisesti kehoon. Lihasmassa lisääntyy ja rasvan osuus vähenee. Muutos parantaa insuliiniherkkyyttä ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.

Liikunta on monella tapaa hyödyllistä myös tyypin 1 hoidossa. Kuten muutkin harrastukset, se sopii diabeetikon elämään parhaiten, kun se on säännöllistä. Suositeltavinta on teholtaan kohtuullinen liikunta, mutta diabeetikko voi harrastaa hyvin kaikkia lajeja.

Kuntosali sopii tyypin 2 diabeetikolle

Vuonna 2010 julkaistun liikuntatutkimuksen mukaan tehokkaimmin tyypin 2 diabeteksen hoitoa tukee kestävyyttä vaativa liikunta, johon on yhdistetty voimaharjoittelua esimerkiksi kuntosalilla. Tällainen liikunta vaikuttaa positiivisesti sokeritasapainoon, hapenottokykyyn ja kehon koostumukseen. Kuntosaliliikunta kasvattaa lihasmassaa, mikä tehostaa sokeriaineenvaihduntaa. Lihaskudos polttaa ja varastoi sokeria. Lihaskudoksen määrä alkaa normaalisti vähentyä 40 ikävuoden jälkeen, ja tätä voi kompensoida kuntosaliharjoittelulla.

Esimerkiksi säännöllinen kävely, sauvakävely, hiihtäminen, pyöräily ja uiminen kehittävät kestävyyttä, ja nousujohteinen voimaharjoittelu pitää huolta lihaskunnosta.

Lihasten hapen kulutus voi nousta suorituksen aikana yli 20-kertaiseksi. Elimistö vastaa energiantarpeen kasvuun vapauttamalla glykogeeniä ja triglyseridejä. Kun rasvakudos hajoaa, vapautuu rasvahappoja, joista maksa tuottaa glukoosia.

Kevyt liikunta laskee plasman glukoosia ja tukee hoitoa. Raju liikunta nostaa plasman glukoosia 2–4 tuntia ja saattaa johtaa hypoglykemiaan 6–8 tunnin kuluttua.

Lisää mittauksia ja säätöä lääkitykseen

Glukoositasapainon hallinta on tärkeää varsinkin, kun diabeetikko lisää liikkumistaan. Tiheä sokeriseuranta ennen ja jälkeen suorituksen on tarpeen.

Kun liikunnan määrä lisääntyy, täytyy plasman glukoosia laskevaa lääkitystä yleensä keventää. Huonovointisuus tai suuri tankkaustarve liikunnan aikana viittaavat siihen, että lääkeannos on liian suuri.

Tyypin 2 diabeteksessa voi olla tarpeen vähentää sulfonyyliurea-lääkitystä ja glinidejä pitkäkestoisen liikunnan aikana.

Tyypin 1 diabeteksessa on tarkkailtava insuliinilääkitystä ja huolehdittava energian saamisesta. Insuliininpuutos liikunnan aikana lisää vastavaikuttajahormoneja ja ketoaineita ja nostaa sokeriarvoja. Jos insuliinia on liikaa, seurauksena on hypoglykemia.

Jos liikuntaa harrastetaan ateriainsuliinin vaikutusaikana, on vähennettävä liikuntaa edeltävää annosta. Pitkäkestoisen suorituksen aikana ateriainsuliinin annokset ovat pieniä tai ne voidaan jättää jopa kokonaan pois.

Perusinsuliiniakin on usein vähennettävä 10–20 prosenttia, sillä voimakas ja pitkäkestoinen liikunta voi vaikuttaa verensokeriin vasta seuraavana yönä. Liikunta lisää energian tarvetta, keskimäärin 20–40 grammaa hiilihydraatteja tunnissa.

Liikunta ja tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes ei rajoita muuten terveen ihmisen liikkumista. Äkillistä, verenpainetta nostavaa rasitusta kuten painonnostoa on kuitenkin syytä välttää, jos on todettu vaikea taustaretinopatia, verenpainetauti tai neuropatia. Ennen liikunnan aloittamista kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

  • Verensokeri mitataan ennen liikuntaa. Jos arvo on yli 15 mmol/l, harjoitusta siirretään ja pistetään korjaava insuliiniannos.
  • Jos verensokeri on alle 6 mmol/l, syödään ylimääräistä hiilihydraattia tai vähennetään ateriainsuliinia.
  • Jos suoritus kestää yli tunnin, vähennetään edeltävää pitkävaikutteista insuliinia ja nautitaan hiilihydraattia liikunnan aikana.
  • Hiilihydraatteja nautitaan 20 g ennen rasitusta ja tunnin välein sen aikana. Tämän saa appelsiinista, banaanista, 40 grammasta leipää tai 8 sokeripalasta.
  • Pitkäkestoisessa suorituksessa hiilihydraatteja tarvitaan 10–20 grammaa puolen tunnin välein. Rasittavassa liikunnassa tarve on noin 40 grammaa tunnissa.
  • Mittaa verensokeri 1–2 tuntia liikunnan jälkeen, ennen nukkumaan menoa tai jos tulee insuliinituntemuksia.
  • Insuliiniannoksia vähennetään tarvittaessa 20-30 prosenttia ennen liikuntaa ja pitkäaikaisia 10—20 prosenttia liikunnan jälkeen.

 

Liikunta ja tyypin 2 diabetes

Liikunnasta on erityisen paljon hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, sillä se vaikuttaa kaikkiin metabolisen oireyhtymän tekijöihin. Säännöllinen liikunta ehkäisee ja hoitaa tyypin 2 diabetesta.

  • Tehokkainta on lihasvoimaharjoittelu, esimerkiksi kuntosalilla kahdesti viikossa. Valitse ohjelmaan 6–10 liikettä, jotka vaikuttavat selän, vatsan, käsien ja jalkojen isoihin lihaksiin. Tee samaa liikettä 2–3 sarjaa, kussakin 8–12 toistoa.
  • Kuntosalin vaihtoehtona on kotijumppa kevyillä käsipainoilla ja kuminauhalla. Lisää vastusta ja muuntele liikkeitä noin puolentoista kuukauden välein, kun kunto nousee.
  • Hengästyttävä ja hikoilutta kestävyysliikunta hoitaa myös diabetesta. Säännöllinen, vähintään kohtuullisen rasittava 30–60 minuutin kävely, sauvakävely, juokseminen, hiihto, uinti ja pyöräily sopivat hyvin.
  • Muista hyötyliikunta: liiku työmatkat ja kävele portaat ja lyhyet matkat aina kuin voit.
  • Keskustele lääkärin kanssa ennen aloittamista ja kysy kuntosaliohjelmaa ammattilaiselta.

Tietoa liikunnasta ja diabeteksesta:

TIEDEUUTISET

Diabetesrokote lähestyy, eläinkokeet onnistuivat
20.11.2017 Lue lisää »

Pandemrix-rokote ei lisännyt lasten diabetes-riskiä
27.10.2017 Lue lisää »

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »