Tarkka diagnoosi on hyvän hoidon perusta

30.04.2012

Diabetologi, kuntoutuksen erityispätevyys Klas Winell

Sairautta on vaikea hoitaa, jos ei tiedetä mitä ollaan hoitamassa. Vaikeus koskee sekä potilaita että lääkäreitä. Kuinka vakavasti oireisiin tai löydöksiin pitäisi suhtautua? Pitäisikö käyttää lääkkeitä? Mitä lääkkeitä pitäisi käyttää?

Diabetesvastaanotolla käy potilaita, joille on jäänyt epäselväksi, onko heillä diabetes. Terveellä ihmisellä verensokeri vaihtelee päivän aikana suhteellisen vähän. Aineenvaihdunnan huonontuessa verensokerin vaihtelu lisääntyy ja voi tulla niin suureksi, että tilaa kutsutaan alentuneeksi sokerin siedoksi. Kun aterian jälkeiset sokeritason nousut ylittävät 11 mmol/l, tila määritellään diabetekseksi. Samoin jos paastosokerin arvo ylittää 7 mmol/l, on kyseessä diabetes.

Rajat on määritelty sillä perusteella, että kun sokerin ylittää nämä rajat, sen on todettua aiheuttavan seurannaissairauksia silmiin ja munuaisiin. On hyvinkin mahdollista, että rajat tulevat muuttumaan vielä tulevaisuudessa, koska ne ovat muuttuneet useasti myös aikaisemmin lääketieteellisen tiedon lisääntyessä.

Epäselvyyden taustalla voi olla monia syitä. Esimerkiksi potilaalla voi olla alentunut sokerin munuaiskynnys eli sokeria tulee virtsaan tavallista alhaisemmalla verensokeritasolla. Kun takavuosina diabetesdiagnoosi saatettiin tehdä sen perusteella, että virtsassa todettiin sokeria, diabeteslääkitystä voitiin käyttää turhaan.

Toinen sekaannuksen syy on se, että diabeteslääkkeitä on alettu käyttää, vaikka sokeri ei ole ylittänyt raja-arvoja. Lääkkeiden käyttö on johtanut siihen, että hoitajat ohjaavat ja kontrolloivat potilaita kuin heillä olisi varsinainen diabetes, vaikka kyseessä onkin alentunut sokerin sieto.

Elintapahoito sopii myös terveelle

Suositukset elintapahoidoksi ovat samat diabeetikoille ja niille, joilla on alentunut sokerinsieto. Ne sopivat yhtälailla myös terveelle ihmiselle. Vahinkoa ei tapahdu, vaikka hän saisi ohjauksen diabeetikon suositeltuihin elintapoihin. Lääkkeiden käyttö on ongelmallisempaa, ja siksi on tärkeää, että diagnoosi on oikea. Onneksi näitä epäselvyyksiä ei ole usein, mutta tilan tarkka diagnoosi on useimmille tärkeä tieto.

Diabeteksen määritelmä on sopimus, ja määritelmä on muuttunut vuosien aikana. Nykyinen määritelmä on selkeä, mutta tulee muistaa, että tarkka raja on piirretty biologiseen ilmiöön, jossa tarkkoja rajoja ei oikeasti ole. Heikentyneestä sokeriaineenvaihdunnasta kärsivät voivat siirtää omaa sokeritasoaan turvallisemmalle alueelle elintapamuutoksilla, liikunnan lisäämisellä ja painon alentamisella.

Diabetesdiagnoosia huomattavasti vaikeampaa voi olla diabetestyypin määrittäminen. Siinä ei aina onnistuta, ja aina ei tyypin määrittäminen vaikuta hoitovalintoihin.

Ikä ja paino antavat viitteitä tyypistä

Insuliinin puutoksesta kärsivien potilaiden on tärkeää aloittaa insuliinin korvaushoito ajoissa. Lapsuudessa ja nuoruudessa alkava diabetes viittaa tyypin 1 diabetekseen, jossa tarvitaan korvaushoitoa.

Valitettavasti kuitenkin Suomessakin diagnostisoidaan joka vuosi muutamalla nuorella tyypin 2 diabetes. Tässä taudissa omaa insuliinia on, mutta elimistöön on kehittynyt insuliiniresistenssi, jolloin oma insuliini ei enää selviäkään tehtävästään. Tyypin 2 insuliiniresistenssin taustalla on useimmiten liikapaino ja liikkumattomuus tai liian vähäinen liikunta.

Nuorella iällä voi alkaa myös diabetes, jossa insuliinin eritys on heikentynyt. Tämä niin sanottu MODY-diabetes periytyy voimakkaasti. Potilaat ovat yleensä normaalipainoisia. Osa MODY-diabeetikoista selviää pitkiäkin aikoja pelkällä dieettihoidolla. Tabletit vaikuttavat myös hyvin ja insuliinihoitoa tarvitaan vasta myöhemmin oman insuliinin erityksen mentyä hyvin pieneksi. Tästä tautimuodosta voidaan saada varmuus geenitestillä, joka yleensä otetaan peräkkäisten sukupolvien diabetesta sairastavilta henkilöiltä.

Tyypin 2 diabetes on aikuisten tauti, ja sen ilmestymisen huippu on 40-60 ikävuoden välillä. Liikapainon lisääntyessä väestössä yhä nuoremmat sairastuvat tähän diabetestyyppiin. Vihjeitä diabetestyypistä saamme siis sairastumisiästä ja henkilön painosta. Useimmilla on viitteitä metabolisesta oireyhtymästä, jolloin verenpaine on koholla ja rasva-aineenvaihdunnassa on häiriöitä. Sairaus voi kehittyä hitaasti, aiheuttamatta juuri oireita.

Insuliinin puutos voi löytyä laboratoriossa

Yleensä diabetestyypin määrittely näillä perusteilla on mahdollista, mutta on myös tilanteita, joissa nämä pääperiaatteet eivät toteudu. Yli 40-vuotiaan normaalipainoisen sairastuminen diabetekseen pitäisi johtaa tarkempaan pohdintaan diabetestyypistä. Tällöin laboratoriotutkimuksista voi olla apua. C-peptidin ja GAD-vasta-aineiden määritys voi auttaa tunnistamaan potilaat, joille on kehittymässä insuliinin puutos. Heille voi olla kehittymässä tyypin 1 diabetes tai sitä muistuttava autoimmuunidiabetes, jota kutsutaan LADA:ksi. Nämä potilaat tarvitsevat aikaista insuliinikorvaushoidon aloittamista.

Pitkittynyt tablettilääkehoito johtaa jatkuvasti huonontuvaan sokeritasapainoon. Elimistö tottuu ja se opetetaan haitallisen korkeille sokeritasoille. Tämä voi pahimmillaan johtaa häiriöön, jossa potilas syö riittämättömästi hallitakseen korkeita sokereita ja elimistö alkaa käyttää lihaksistoa energian lähteenä, jolloin lihaksisto surkastuu. Riittävän aikaisin aloitettu insuliinikorvaushoito pelastaa näiltä ongelmilta.

Yleensä diabetestyyppi voidaan päätellä taustatiedoilla ja perustutkimuksilla. Joskus määritykseen tarvitaan tarkempia tutkimuksia, mutta aina ei edes niiden avulla voida selvittää diabetestyyppiä täysin varmasti. Onneksi tieto ei yleensä ole välttämätön hyvässä hoidossa, mutta joskus tarkka määritys auttaa hoitamista merkittävästi.

TIEDEUUTISET

Diabetesrokote lähestyy, eläinkokeet onnistuivat
20.11.2017 Lue lisää »

Pandemrix-rokote ei lisännyt lasten diabetes-riskiä
27.10.2017 Lue lisää »

Foorumilla

Diabetes on ehkäistävissä
Diabetesfoorumi esittää poikkihallinnollista tarttumattomien sairauksien ohjelmaa, jossa diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat keskiössä.

24.02.2015 Lue lisää »

Elintapaohjaus vaikuttaa pitkään
Elintapaohjaus suojaa tehokkaasti tyypin 2 diabetekselta, vaikuttaa pitkään ja säästää terveydenhuollon kuluja, kirjoittaa Jaana Lindström.

07.05.2013 Lue lisää »